Joulukertomus 2008

Kopioin tämän joulukertomuksen Hautalan suvun vieraskirjasta. Tässä kertomuksessa on kuvattu Jessican syntymä 24.12.2008.

Joulukertomus 2008!

Kun Suvi ja Toni tulivat iltapäivällä, aaton aattona, jouluiseen kotiimme, ajattelimme viettää rauhallisen perhejoulun. Pihamaalla loistivat elävät tulet ja puissa jouluvalot. Sisällä erittäin kaunis aito joulukuusi, jonka olin ostanut citymarketin pihasta, oli ja on edelleenkin kaunis katsella. Yli 50 tuikkua valaisi huoneitamme. Joulukukat toivat väriä ja joulun tuoksua. Vuosien aikana kertyneet joulukoristeet kertoivat omalla tavallaan joluperinteistämme. Kaikkiin niihin liittyy oma pieni tarinansa ja ne kertovat myös ystävistä, jotka ovat niitä meille antaneet muistoksi. Olemme niitä toki itsekin ostaneet ja ne näyttävät lisääntyvän vuosi vuodelta. Nyt niitä saa jakaa nuorille, joiden kaapeista löytyy niille säilytystilaa. Keräilijän luonne on toisinaan rasite.

Toni oli innolla odottanut joulunviettoa kanssamme, koska tämä oli hänen ensimmäinen joulunsa meidän perheessä. Ilta meni nopeasti pienten puuhastelujen merkeissä ja ruokapöydässä keskustellen. Vauvan tulo maailmaan jännitti meitä kaikkia ja oli ajatusten ja puheiden keskipisteenä. Lapsen syntymän odotus toi joulun sanoman lähelle koskettavalla tavalla. Iltarukouksen jälkeen talo hiljeni. Aattoaamuna heräsin Suvin ja Annen puheensorinaan. Synnytys oli käynnistynyt viiden aikoihin. Joulun lapsi on tulossa maailmaan, ihanaa!

Kuusamossa ei tällä hetkellä ole mahdollista synnyttää, koska synnytysosasto on suljettu. Soitin terveyskeskuksen päivystykseen ja sain tietää, että siellä oli juuri samanlainen tilanne. Eräs toinen äiti on samassa tilassa ja ambulanssi on juuri lähdössä Ouluun. Kylläpä soitatte sopivalla hetkellä. Tähän kyytiin Suvi ei kylläkään ennättänyt. Terveyskeskuskäynnin jälkeen nuoret lähtivät ajamaan omalla autollaan kohti Oulua, jonne on matkaa Kuusamosta yli 200 km. Hetken kuluttua Anne sanoo, että meidän on heti lähdettävä citymarketin pihaan viemään auto lainaksi nuorille, koska he ovat vahingossa tankanneet bensaa diesel-auton tankkiin ja sillä ei voi ajaa metriäkään. Anne ennätti viedä autonsa ensin ja hain hänet sitten kotiin omalla autollani. Nyt on kyllä soitettava Supelle "Sepe"-helikopteri apuun, ajattelin ja soitin hätänumeroon. Hätäkeskus toimi erittäin hyvin ja Taivalkoskella Suvi siirrettiin ambulanssiin, joka lähti kiidättämään Suvia Ouluun 140 km/h:n vauhdilla. Tonilla oli täysi työ seurata perässä. Annen Fordin huippunopeus oli testissä. Rukoukset kohosivat myös kiihtyvällä vauhdilla kohti taivasta. Sain yhteyden ambulanssin ensihoitajaan ja pystyin seuraamaan tilanteen kehitystä. Syntyyköhän lapsi ambulanssiin? Nyt on enää 10 min matka sanoi ensihoitaja ja Suvi voi hyvin, vaikka poltot ovat tihentyneet ja vahvistuneet. Hetken kuluttua sain yhteyden Toniin, joka kertoi, että perillä ollaan ja kohdun suu on avautunut jo 9 cm. Suvi oli klo 9:10 syynnytysosatolla ja klo 10:10 tyttövauva näki päivänvalon. Kiitos Herralle, että kaikki meni lopulta hyvin! Saimme joulurauhan, erityisesti Suvi ja Toni. Odottava äiti, joka lähti Kuusamosta puolituntia ennen Suvia, synnytti 20 min aikaisemmin tytön. Tämä äiti oli, yllätys yllätys, seurakuntamme sisaren Maija Ennin Terhi-tytär, joka synnytti kolmannen lapsensa. Toisesta lapsenlapsestamme tuli "presidentin kaima", joka on myös syntynyt jouluaattona. Herra tietää minkälainen elämä tälle pikkuiselle on varattu!