keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Saamme lävätä Hänessä!

Kun ihminen syntyy maailmaan, hän itkee ja muut hymyilevät. Kun hän kuolee, läheiset itkevät, kukaan ei hymyile. Syntyessään lapsella on kädet nyrkissä, kun hän kuolee, kädet ovat avoimena. Mitä me voimme oppia näistä asioista?

Ensimmäinen itku on äidille ja synnytyksessä mukana olevalle isälle hyvin tärkeä. Jos lapsen parkua ei kuulu heti, jotakin on vialla. Itku on vauvan ensimmäistä puhetta, jolla hän kommunikoi hoitajansa kanssa. Itkemällä hän ilmoittaa pahan olonsa ja herättää hoitajansa huomion. Itku ja kyyneleet kuuluvat tähän elämään. Tulee kuitenkin aika, jolloin "Jumala pyyhkii joka ainoan kyyneleen", ainakin surun kyyneleet.

Nyrkissä olevat kädet voivat kuvata kahta asiaa: tarttumista johonkin tai itsensä puolustamista.

Mihin meidän pitäisi elämässämme tarttua? Kaikkein tärkein tarttumisen kohde on Jeesus ja hänen lupauksensa. Tarttumalla Jumalaan ja hänen mahdollisuuksiinsa, teemme viisaasti. Jos tartumme kiinni tähän maailmaan, ihmisiin tai omaan voimaamme, emmekä Kristukseen, niin olemme tarttuneet katoavaan ja hukumme sen myötä.

Aamuin illoin meidän olisi hyvä valita Jeesus ja hänen sanansa elämämme ykkösasiaksi. Kun rakkaus Jeesukseen saa olla elämämme kannustimena, niin häijyyden henki pakenee pois ja Herran Henki saa yhä enemmän tilaa sydämessämme.

Henki tekee elämän eläväksi ja sana vahvistaa sen. Jumalan sanassa on elämä, Jumalan elämä. Kun otamme vastaan sanan, niin otamme vastaan Jumalan elämän ja hänen voimansa. Raamatussa meitä kehotetaan "elämään jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta".

Meidän ei tarvitse puolustaa elämäämme nyrkein. Meillä on Jeesuksen lähettämä Puolustaja, joka on Pyhä Henki. Hän puolustaa ja sotii meidän puolestamme kaikkea pahaa vastaan. Meillä on Jumalan sana, jonka auktoriteetti on kaikkein korkein ja voimallisin. Saamme elää, pelkäämättä mitään pahaa. Olemme turvassa, myös "ruumiimme asuu turvassa", tänään voimme levätä Hänessä!

maanantai 13. tammikuuta 2020

Toinen otetaan ja toinen jätetään!

"Tehän olette uudestisyntyneet, ette katoavasta siemenestä vaan katoamattomasta. Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta" (1. Piet. 1:23.)

Jumalan sanaa verrataan siemeneen. Siemenessä on kasvin elämä kätkettynä. Kun se kylvetään hyvään maaperään, se alkaa itää ja siemenessä oleva voima vapautuu ja kasvin elämä tulee esille. Kun Jumalan sana kylvetään hyvään maahan, meidän sydämeemme, niin sanan voima avautuu ja synnyttää meissä Jumalan lapsen. Sanan tehtävänä on saada aikaan ihmisessä mielenmuutos. Kun mieli muuttuu sanan vaikutuksesta, ihminen syntyy uudesti. Hengelliset totuudet on vaikea ymmärtää, mutta Jeesuksen esittämät vertaukset luonnossa tapahtuvissa asioissa valaisevat ymmärrystämme käsittämään taivaallisia totuuksia. Vain Jumala voi antaa elämän. Kun otamme vastaan Jumalan sanan, otamme vastaan Jeesuksen ja synnymme hänen lapsekseen sanan kautta. Juurtuminen sanaan tarkoittaa juurtumista Jeesukseen, joka on "tie, totuus ja elämä". Jokaisessa Jumalan sanassa on muuttava voima, kun sen annetaan vaikuttaa sydämessä ja se uskossa sulautuu meihin, tapahtuu Jumalan ihme. Uuden luomuksen, hengellisen ihmisen syntyminen. Vanha, luonnollinen ja maallinen luonto kuolee ja Hengen mieli alkaa vaikuttaa ja Jumalan tahto ja hänen tekemisensä meissä kantaa hyvää hedelmää. Hengellinen kasvu tuo esille Jumalan rakkauden, joka on Hengen hedelmä. Hengen hedelmä on sato, joka kypsyy meissä kylvetyn Jumalan sanan vaikutuksesta. Kypsä kristitty on taivaan aarre, joka sadonkorjuun aikana korjataan talteen Jumalan luo. Tämä kaikki on Jumalan armon vaikutusta. On käsittämätöntä, että Jumala rakastaa meitä armahdettuja Junalan lapsia samalla rakkaudella, jolla hän rakastaa omaa rakasta Poikaansa Jeesusta Kristusta. Sadonkorjuun aika on tullut! Toinen otetaan ja toinen jätetään! Suokoon Herra meille sen armon, että meidät otetaan!

lauantai 11. tammikuuta 2020

Jeesus on maailman parantaja!

"Pietari alkoi puhua ja sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala katso henkilöön vaan että jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja tekee sitä, mikä on oikein, on hänelle mieleinen. Hän lähetti sanan Israelin lapsille julistaen evankeliumia rauhasta, joka tulee Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen, joka on kaikkien Herra" (Ap.t. 10:34-36.)

Vahvat perinteet ja ennakkoluulot pystyttävät muureja, jotka estävät läheisen kanssakäymisen ihmisten välillä. Evankeliumi on rauhan evankeliumi, joka tuo meidät yhteen. Evankeliumin vastaanottaminen toisi nopeasti rauhan kaikkien kansojen välille.

"Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä on hyvää. Mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä on oikein, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?" (Miik. 6:8.)

Oikein tekeminen, rakkaus, laupeus ja nöyryys ovat Jeesuksen sydämeltä annettuja lahjoja meille. Ne ovat siunauksia, jotka parantavat maailmaa.

Pietarin sydän avartui erikoisen näyn kautta, jossa häntä pyydettiin syömään ravinnoksi kelpaamatonta ruokaa. Pietari ymmärsi Jumalan puheen ja opetuksen siitä, ettei meidän ihmisten pidä ajatella ja sanoa Jumalan puhdistamaa ihmistä epäpyhäksi ja saastaiseksi. Tuomitseva ja kylmäkiskoinen asenne lähimmäisiämme kohtaan on suurena esteenä evankeliumin parantavan voiman leviämiselle. Sisäinen ja ulkoinen rauha on mahdollista vain Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on kaikkien Herra. Jeesus on maailman parantaja!

Löysin lisää kolehtirahaa takin taskusta!

Halusin antaa enemmän kolehtirahaa, mitä lompakossani oli. Kävin kotona kaikki taskut läpi ja löysin 20 € sellaisen takin taskusta, jota en ole aikoihin käyttänyt. Takki oli vielä ensimmäinen, jonka taskuun sujautin käteni. Muista taskuista löysin kolikoita muutaman euron verran. Olin iloinen ja nyt minulla on ihan hyvä määrä rahaa antaa kolehtiin. Kiitos Herralle!