keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kävijä Färsaarilta!


     
Blogilleni rekisteröityi kävijä Färsaarilta! Tervetuloa!

Färsaaret – Wikipedia

Kuvat aiheesta färsaaret

tiistai 27. toukokuuta 2014

Kyykäärme puri Toscan jalkaan!


 
Toissapäivänä kyykäärme puri Terhon ja Sinin Tosca-koiran oikeaan takajalkaan. Jalka ajettui ja eläinlääkäri antoi Toscalle nesteytyksen. Seerumihoito olisi maksanut 1500 €. Tänään Tosca voi jo paljon paremmin. Käärmeenpurema on vakava asia. Onneksi Tosca pääsi nopeasti asianmukaiseen hoitoon ja näyttää selviytyvän onnettomuudesta hyvin. Luulin, että Kuusamossa ei ole käärmeitä. En ole nähnyt niitä vielä kertaakaan 24 vuoden aikana. En kyllä haluaisikaan nähdä. Olen saanut niistä pienenä poikana kammon. Kerran meinasin hypätä avojaloin suoraan ojanreunalla rullalla makaavan kyykäärmeen päälle. Oli vain sekunneista kysymys, että ehdin havaita vaaratilanteen.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Onko tehtävämme valvoa vai palvella?


   
"Jos te ymmärtäisitte, mitä tarkoittaa: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', niin ette tuomitsisi syyttömiä." (Matt. 12:7.)

Näin Jeesus vastasi fariseusten syytökseen, kun he syyttivät Jeesuksen opetuslapsia sapatin rikkomisesta. Opetuslapset olivat kulkeneet sapattina Jeesuksen kanssa viljapeltojen halki ja katkoneet tähkäpäitä syödäkseen viljanjyviä nälkäänsä.

Muotomenot karkottavat jumalanpalveluksesta rakkauden ja laupeuden. Jumalanpalveluksen tarkoituksena on viedä meidät Vapahtajan luo. Rituaalit ovat arvottomia, vaikka ne olisivatkin hyvin kauniita ja raamatullisen oloisia, jos ne eivät johda ihmisiä lähemmäksi Jumalaa. Rakkaudesta tehty palvelus on paljon arvokkaampaa kuin muotomenojen noudattaminen. Uhrit ja uhritoimitukset olivat välikappaleita, joiden tarkoituksena oli saattaa ihmiset sopusointuun Luojan kanssa, ei siis itsetarkoitus.

Sapatin tarkoituksena on saattaa ihmiset Luojan yhteyteen ymmärtämään luomisen ja lunastuksen suuruus, että antaisimme itsemme hänelle ja Jumalalle kunnian, kiitoksen ja ylistyksen. Sapatti on lahja, jonka kautta Jumala haluaa antaa meille mahdollisuuden lujittaa ystävyys ja rakkaussuhdettamme häneen ja lähimmäisiimme. Yhteyden kautta opimme tuntemaan Jumalan, iloitsemaan ja riemuitsemaan hänestä ja saamaan tästä yhteydestä lepoa, iloa ja rauhaa. Samoja hyviä asioita tapahtuu myös ihmissuhteissamme, viettäessämme sapattia Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan. Fariseukset ja kirjanoppineet olivat luoneet sapatin ylle synkän varjon perinnäissääntöjen ja muotomenojen tähden. Sapatista oli tullut heille enemmän taakka ja velvollisuus kuin lahja ja siunaus. He valvoivat lähimmäisten sapatin viettoa mieluummin kuin palvelivat heitä rakkaudessa.

Rakkauden kautta vaikuttava uskon yhteys Kristukseen ja lähimmäiseen tekee ihmisestä laupiaan ja armahtavaisen ja poistaa sydämestä syyttävän ja tuomitsevan hengen.

Onko tehtävämme valvoa vai palvella? Mietitään tätä, tänään!


perjantai 23. toukokuuta 2014

Miksi suret ihminen?

Kiitos, Alpo Ahola, lähettämästäsi runosta! Jaan tämän puhuttelevan runon blogini lukijoille, että hekin saisivat siitä rohkaisua tälle ja tuleville päiville. Tämä runo on syntynyt 14 vuotta ennen syntymääni. Runon sanoma ei vanhene, koska sen sanoma pohjautuu Raamatun opetukseen!

Miksi suret ihminen?

Miksi suruja tummia kannat,
miksi huolia haudot vaan?
Kas sillä sä muitakin saatat
tuskan tunteita palvomaan.

Nosta katseesi taivahan puoleen,
pää pystyssä kulje vain.
Katso toivojen kangastusta,
aina muitakin lohduttain.

On elämä liiaksi lyhyt,
surun synkeän laulantaan.
Ei sillä voi kyynärää jatkaa
elon pituutta milloinkaan.

Täällä monta on murheen lasta,
epätoivosna taivaltaa.
Vaikk’ on ympäri Luojan hyvyys,
alla jalkojen kaunis maa.

Katso kukkia kuinka ne kasvaa,
kuule linnut kun laulelee.
Katso lasta - huolia vailla,
äidin rinnoilla lepäilee.

Ei suruhun sulla ole syytä,
nosta katseesi aurinkoon.
Anna elosi kaikki päivät,
Isän taivaisen johdantoon.

                              Juho Salokannel
                    Sanansaattaja nro. 4/1940

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Nyt on kylvämisen aika!

Siemenet on kylvetty! Toivottavasti niistä kasvaa satoisa yrttitarha.

torstai 15. toukokuuta 2014

Tänään on rukous- ja paastopäivä Suomen kansan puolesta!


 
Tämä päivä on valittu rukous- ja paastopäiväksi Suomen kansan puolesta! Olen päättänyt olla mukana! Olethan sinäkin!

"Hartaiden ja rukoilevien uskovien muodostaman ketjun tulisi ympäröidä koko maailma. Rukoilkoot kaikki nöyrästi. -- Ne, jotka eivät voi lähteä kodeistaan, kootkoot lapsensa ja kokoon tulkoot oppikoot yhdessä rukoilemista. -- Vastauksena Jumalan kansan rukouksiin, enkelit lähetetään mukanaan taivaallisia siunauksia." (E.W. , Reflecting Christ, s. 121.)

Jumala lähettää tänään paljon enkeleitä Suomen koteihin. Rukoillaan, että he tulisivat meidänkin koteihimme siunaukset mukanaan! Siunattua päivää sinulle!


Suomi palaa!

maanantai 12. toukokuuta 2014

Juhasta tulee Karpalo-Kirppiksen työn jatkaja Katariinan jälkeen!

Katariinan kirppistyö jatkuu toukokuun loppupuolelle saakka. Tänään saimme juvalaisen Juhan jatkamaan kirppiksen pitoa Katariinan jälkeen. Juha tuli jo tänään, että Katariina ehtii neuvoa, miten kaikki toimii? Kirppistyö on Juhalle kyllä hyvin tuttua, koska hän on ollut kirppistyössä Etelä-Suomessa ja ADRAn avustusmatkoilla ympäri Suomea. Juha on suurtalouskokki, joten häntä tarvitaan varmaan myös Karpalossa. Olet, Juha, lämpimästi tervetullut Kuusamoon tekemään vapaaehtoistyötä. Olen tietoinen siitä, että sinulla on halu palvella niillä lahjoilla, joilla sinua on siunattu.

Sain tänään puhelun Äänekoskelta. Kalevi kertoi, että saisimme kirppiksellemme pajutöitä. Onko teillä tietoa, kuka voisi tuoda niitä Kuusamoon? Jos satut lukemaan tämän kirjoituksen ja sinulla olisi mahdollisuus tuoda niitä Kuusamoon, niin ottaisitko minuun yhteyttä? Jos et pystyisi tuomaan niitä Kuusamoon asti, niin sekin kävisi, että toisit niitä Kajaaniin. Käymme Kajaanissa aika usein ja ne kulkeutuisivat sieltä Kuusamoon ihan mukavasti.

Jumalan sanan arvoa ei voida koskaan yliarvioida!

"Poikani, tarkkaa minun puhettani, kallista korvasi sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, varjele niitä sydämesi sisimmässä, sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiilleen. Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. Poista itsestäsi suun kavaluus ja karkota luotasi valhe. Katsokoot silmäsi suoraan eteenpäin. Tasoita polku jaloillesi, olkoot kaikki sinun tiesi vakaat. Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistäköön jalkasi pahaa." (San. 4:20-27.)

Jumalan sanan arvoa ei voida koskaan yliarvioida. Sana on elämän leipää sielullemme. Henki tekee sen meille eläväksi. Sana on lääkettä ruumiillemme, kun uskossa otamme sen vastaan. Silmien ja korvien kautta sana löytää maaperän sydämestä, jos kanavat ovat avoinna. Sydämen maaperässä sanalla on mahdollisuus itää, kasvaa ja tuottaa satoa Jumalan valtakuntaan. Näin tapahtuu, jos sydän ei ole kovettunut, eikä se ole ohdakkeiden ja rikkaruohojen valtaama. Maailman huolet ja rikkauden viettelykset ovat ohdakkeita, jotka tukahduttavat sanan. Epäusko ei anna sanalle mahdollisuutta kasvattaa uskoa ja niin sato voi jäädä tulematta tai se jää vähäiseksi.

Suun kavaluuden poistaminen ja valheen karkottaminen eivät ole mahdollista ilman totuuden sanaa ja Pyhää Henkeä. Sana on aina tunteiden ja kokemusten yläpuolella ohjaamassa meitä oikealle tielle ja pitämässä meidät tällä tiellä. Tämä on totta, koska Jeesus on sana ja sanan kautta Pyhä Henki kirkastaa meille Jeesuksen, joka on tie, totuus ja elämä. Taakse ja sivuille katsominen voivat harhauttaa askeleemme vakaalta tieltä ja viedä meidät pahan puolelle. Juurtuminen sanaan tarkoittaa läheistä yhteyttä Jeesukseen. Tällaista yhteyttä meidän kannattaa etsiä iankaikkisen elämän tähden.

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Oikean polveni kuntoutus alkoi tänään

Tänään olin ensimmäisen kerran fysioterapiassa oikean polveni kuntoutuksen merkeissä. Sain koneellista lymfahoitoa ja jumppaa. Minulle annettiin myös kirjalliset liikehoito-ohjeet kotona suoritettavan jumpan tueksi. Tänään on tarkoitus mennä vesijumppaan Kuusamon uimahallille.

Maanantaina Taimi toi minulle hevosille tarkoitettua geeliä. Ehkä tämä konivoide auttaa polven parantumisessa niin, että pääsen pian laukkaamaan pystylaukkaa. Kiitos, Taimi ja Reima, voiteesta ja saamastani avusta, maanantaina.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Tänään on 37-vuotishääpäivämme!

Vietämme tänään Annen kanssa 37-vuotishääpäivää!

RUNO HÄÄPÄIVÄNÄ

Hopeaniemi näytti tieni.
Siellä oli kulta pieni!
Anne mulle annettiin,
rinnalleni kannettiin.
Saimme lapsosia kaksi,
ilomme ikkunaksi.
Kun täysi määrä on lastenlapsia, 
silloin meillä jo harmaita hapsia.

Alla oleva kuva on otettu tasan 37 vuotta sitten Annen kotona Kajaanissa, Asemieskatu 6:ssa, jossa meidän hääjuhlamme pidettiin. 

maanantai 5. toukokuuta 2014

Olen saanut hyviä kylmäpakkauksia!

Parempi, että lumisateet ovat nyt kuin juhannuksena! Talvi pitää meitä vielä otteissaan!
Olen saanut kipeään ja turvonneeseen polveeni hyviä kylmäpakkauksia, kun olen hakenut ulkoa lunta ja laittanut sitä muovipussiin. Turvotus on laskenut huomattavasti ja kipu on hellittänyt. Kävely on ontuvaa ja liikeradat ovat vajavaisia. Edistystä paranemisessa, kuitenkin.

Runoja vuosien takaa Suvi-Maarian kiiltokuvakirjasta

             
INKKARIPARI (Paavo)                                                  KOIRAKAKSOSET (Paavo)

Inkkareita kaksittain kanootilla meloo.                               Koirakaksoset korissa vihreässä,
Mikä onpi matkan pää, Santos vaiko Beloo?                     Suvin pienet lapsoset, seisovat suorassa
                                                                                         rivissä.
Kuusamo 18.8.1996

                                                           
VAUVAN SALAISUUS (Paavo)                                   VAUVA JA NALLE (Paavo)

Peiton alla vauva soma,                                                  Vauva onnellinen ja pieni,
nukkuu suussa peukku oma.                                            rakastaapi nalleaan,
Mitä miettii pikku kulta,                                                   miten johtikaan mun tieni,
sen hän salaa kyllä sulta?                                                 sun luokses ystäväin.    
Huolet eivät paina lasta,                                                   Näin ajatteleepi vuoteellaan,
sillä Maamu ei lakkaa hoitamasta,                                    lapsi myssypäin.
ystäväänsä armasta.                                                         Meil' yhdessä on hupaisaa,
                                                                                       siks' häiritä ei kukaan saa.
Lelut rakkaat pienelle kantaa,
hellyyttä, lämpöä hälle antaa.                                            Kuusamo 6.1,1995
Tietysti myöskin syöttää ja juottaa,
puhtaana pitää ja kuivattaa.
Mieluisin paikka Maamun syli,
siit' ei pääse ympäri eikä yli.
Tätä miettii pikku kulta,
eikä enää salaa sulta.

Kuusamo 6.1.1995                                                   


                            
PELEN PELLEILYÄ (Terho)                                        BANAANITYTTÖ (Paavo)

Pele on raudan kova mies.                                              Banaanin sain, sen kaapista hain.
Hyppii aina kainalot hies'.                                                Se maistuu mulle,
Juoksee usein gepardeja pakoon,                                    - jo vain, entäs sulle?
viljakin voi mennä lakoon.
Jaloissa mustat tohvelit,
suussa parit vohvelit.

Kuusamo 4.1.1995

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Matkalla parempaan ESCAPE!



Anne lähti torstaina 1.5. Kajaaniin hoitamaan pian 96-vuotta täyttävää äitiään. Hän tuli eilen yhdeksän aikoihin takaisin Kuusamoon kummitätinsä, Katrin, kanssa. Tunti sitten he lähtivät käymään Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa. Minä jäin vuoteeseen kylmä lumipussi oikean polven päällä lukemaan uutta mielenkiintoista julkaisua, jonka Senora ja Toni toivat eilen kirkkoomme Etelä-Suomesta. He toivat näitä "kirjasia" ison laatikollisen jaettavaksi ihmisille. Julkaisun nimi on: "Matkalla parempaan ESCAPE".

Sisällysluettelossa on seuraavanlaiset otsikot:
* Turmeluksen alku
* Miksi olemme täällä
* Jumalan ja pahan yhteentörmäys
* Pahan voimat
* Ihmisen haluista
* Tavaroiden palvonta
* Pyhiä lehmiä
* Mies laboratoriotakissa
* Kuolleet
* Turmeluksen keskellä
* Vallanhimo
* Ei Jumalaa, ei oikeutta
* Onko meillä mitään toivoa
* Nelikulmaisia ympyröitä
* Madonruokaa
* Pelastus
* Viimeinen varoitus
Kaikkien olisi hyvä lukea tämä julkaisu. Voit saada sen ilmaiseksi Kirjatoimelta. Soita ja tilaa heti!

Olen nyt lukemassa tätä julkaisua sivulla 27, "Kuolleet", eli melkein keskiaukeaman kohdalla. Teksti on sujuvaa ja puhuttelevaa. Voimakkaat kuvaukset nykymaailmastamme avaavat silmiämme näkemään missä mennään! Suosittelen!

lauantai 3. toukokuuta 2014

Linja-autossa, Oulu-Kuusamo välillä, käytiin syvällistä keskustelua elämän arjesta!

Oulussa Suvi ajelee varmoin ja reippain ottein. Pian olimmekin linja-autoasemalla. Sauvat esiin ja pysäkille. Kappas vaan, Tea se siinä seisoo, samalla pysäkillä kuin minäkin. Nousimme autoon ja menimme molemmat auton takapenkille istumaan, koska sain siellä jalan suoraksi. Tean koti on Kuusamossa ja hän käy erityiskoulua Oulussa ja on nyt ysillä. Juttutuokion jälkeen huomaamme, että auton perälle on astellut toinenkin punatukkainen neitonen. Matkan edetessä tyttö ottaa kontaktia ja kysyy jotakin, jota en nyt muista mitä asia koski. Tästä sukeutuu kuitenkin vilkas ja syvällinen keskustelu. Neitonen on Tean kanssa samanikäinen ja molemmilla heillä on punaiseksi värjätyt hiukset. Tyttö kertoo meille avoimesti perhetaustaansa. Hän tulee lestadiolaisesta perheestä. Sisaruksia on seitsemän. Vanhemmat ovat eronneet. Äiti on saanut toisen miehen kanssa kaksoset, mutta ei ole voinut mennä hänen kanssaan naimisiin, koska mies on alkoholisti ja narsisti. Tyttö kertoo vaikeasta elämästään. Hänestä on tullut hyvin sulkeutunut ja ihmisarka. Hän ei ole pystynyt moneen vuoteen luottamaan kehenkään ihmiseen. Vaikea puhumaton elämä on ollut hänelle suurta kärsimystä ja sisäistä ahdistusta. Nykyisin hän on pikkuhiljaa pystynyt avautumaan ja ottamaan kontaktia. Rohkaisin häntä ja sanoin, että nyt sinä otit itse meihin kontaktia ja avasit keskustelun. Tämä on hyvä merkki eheytymisen alkamisesta ja osoittaa sinun henkistä kasvuasi. Hän sanoi, ettei kukaan ole koskaan häntä rakastanut ja jatkoi, että hän ei hyväksy sitä, että tehdään paljon lapsia ja niille ei anneta tarpeeksi rakkautta ja huomiota. Tästä syystä lapsista kasvaa onnettomia ihmisiä, jotka eivät ole saaneet kokea turvallista tunnetta, että heistä välitetään todella. Sanoin hänelle, että rukoilen hänen puolestaan, että hän tapaisi pojan, joka rakastuisi häneen syvällisesti. Juuri hänen persoonansa tähden ja hyväksyisi hänet ehdoitta. Olihan hän kaunis ja mukavanoloinen aikuistuva neitonen. Tytölle tuli puhelu, joka romutti hänen viikonlopun suunnitelmansa. Ajattelin, että jälleen hänelle tuli pettymys siinä, että hänet oli unohdettu. Maailma on kova paikka herkille ihmisille! Tytön piti ottaa käyttöön, suunnitelma B. Pian hän näyttikin meille taloa, jossa hänen isänsä asui. Sanoin hänelle, että onneksi sinulla on kuitenkin paikka, minne voit mennä. Pyysin häntä kertomaan isälleen lämpimiä terveisiä. Puristimme kättä ja toivotin hänelle Jumalan siunausta ja paljon rakkautta elämään. Katsoin ulos ikkunasta ja näin hänen astelevan isänsä taloa kohti. Rukoilin hiljaa hänen puolestaan, että hän pärjäisi elämässä ja saisi osakseen rakkautta, jota kaikki ihmiset tarvitsevat ja kaipaavat. Sitten saavuimme tuttuun Kuusamoon. Käänsimme päämme ja näimme Tean kodin. Kysyin Tealta, että minkälaisia tunteita hänen sydämeensä nousee, kun hän näkee kotitalonsa? Lämpimiä ja turvallisia, sain vastaukseksi. Näin se on! Koti on paras paikka ihmiselle, olkoon hän nuori tai vanha!

Linja-auto saapui Kuusamoon aikataulun mukaisesti. Olimme asemalla klo 19.30. Tean vanhemmat heittivät minut ystävällisesti Kuukkelintielle, joten minun ei tarvinnut touhuta hakijaa. Kiitos siitä!

Ortopedin konsultaatio Oulun Terveystalolla!

Yritin täyttää ristikkoa, odottaessani ortopedin vastaanotolle pääsyä. Tuntemattomia sanoja liian paljon. Sanojen ratkaisut eivät edistyneet toivotulla tavalla. Muutamia hyviä oivalluksia, kuitenkin.

Nuoria ja vanhempia vaivaisia odotti vuoroaan ja linkkasivat käytävällä. Huomasin, etten ole ainoa vaivainen. Panin merkille, että ortopedi oli reippaan oloinen ja melko nuori kaveri. Tein tämän havainnon, kun hän tuli ovelle kutsumaan potilaitaan. Eräs terve äiti, joka oli tyttärensä apuna, toi minulle, pyynnöstäni, vesilasin, että sain otettua särkylääkkeen. Polveeni koski. Sitten tuli minun vuoroni astua sisään. Ortopedi kantoi laukkuni ja vaatepussini. Kyynärsauvojen varassa astuin sisään. Istuuduttuani tuolille, sain kuulla ensi sanoikseni, ettei polvessani ole mitään vikaa. Polveni on täysin terve. Siihen ei tarvitse tehdä tähystysleikkausta. Kuulostipa hyvältä uutiselta. Sitten hän jatkoi. Sinulla on oikean sisäpuolen pohkeen jännevaurio. Hän näytti kuvat ja selosti missä vika oli tarkalleen ottaen. Ymmärsin heti, että vika oli tullut pohkeiden ja reisilihasten venytystilanteessa lauantai-iltana Kaulaintien leikkipuistossa. Ortopedi sanoi, etten ole enää kaksikymppinen ja jänteet eivät kestä sellaista rasitusta kuin nuorena. Pitää olla varovaisempi. Hoidoiksi hän määräsi fysioterapiaa, kylmää käärettä ja särkylääkettä. Kyynärsauvoista pitäisi päästää irti mahdollisimman pian. Polvi kyllä kestää täyden rasituksen, koska siinä ei ole mitään vikaa. Mahdoton ajatus jättää sauvat pois, ainakaan vielä, oli ensimmäinen reaktioni, koska jalka ei kestänyt astumista.

Sitten tuli kotiinlähdön vuoro. Ortopedi asetteli vaatepussini ja pienen salkkuni kyynärsauvojen kädensijoihin ja niin lähdin astelemaan ovea kohti. Ovella kiitin tohtoria hyvistä uutisista ja - neuvoista sekä toivotin hänelle kaikkea hyvää.

Neuvonnassa piti vielä tehdä loppuselvityksiä. Sain paperinivaskan mukaani, jossa oli kaikki tarvittavat dokumentit. Soitin Suville, joka tuli hetken päästä hakemaan minut ja hän vei minut linja-autoasemalle. Annoin hänelle parikymppiä bensarahaa ja kiitin hyvästä palvelusta. Suvin reippaus ja iloisuus saavat minut aina hyvälle mielelle. On suuri onni saada omistaa tuollainen valoisa ja lämminhenkinen tytär.

Kertomus jatkuu, myöhemmin ...

perjantai 2. toukokuuta 2014

Oulun reissu vapunaattona 30.4.2014!

Lähdin keskiviikkona 30.4.2014 klo 9.20 linja-autolla Ouluun. Olin varannut Oulun Terveystalolta ajan oikean polveni magneettikuvaukseen ja ortopedin konsultaatioon. Loukkasin oikean polveni lauantai-iltana iltalenkin jälkeen suorittamani venytyksen aikana. Kuusamossa lääkäri diagnosoi kivun polvikierukkavaivaksi, mutta magneettikuvaus paljasti vian olevan oikean sisemmän pohjelihaksen jännevaurio. Polvessa oli kova kipu ja se oli turvoksissa, kun lähdin Ouluun linja-autolla liikkuen kahden kyynärsauvan varassa. Otin paikan etupenkistä, koska siinä oli tarpeeksi tilaa jaloilleni ja pääsin nopeasti istumaan.

Matkalukemisena minulla oli "Tie Kristuksen luo" - kirja. Luin siitä neljä lukua. Lukiessani kirjaa kuulin takaani kysymyksen: "Mitä kirjaa sinä luet?" Katsoin taakseni ja näin nuorekkaan ja tyylikkään iäkkään rouvan, joka oli kysymyksen esittänyt. Esittelin hänelle kirjan. Hän sanoi olevansa jehovantodistaja. Sitten hän alkoi käännyttää minua jehovalaiseksi melko voimaperäisesti. Kuuntelin häntä hetken, mutta huomasin pian, että minun oli turha jatkaa keskustelua, koska hän ei kuunnellut lainkaan, mitä hänelle vastasin ja puhuin. Olin ottanut mukaani yhden ylimääräisen vastaavan kirjan ja tarjoisin sitä hänelle. Hän ei halunnut ottaa sitä vastaan. Hän tarjosi minulle Vartiotorni -lehteä, jota puolestani minä en halunnut ottaa vastaan, edes kohteliaisuudesta, koska koin hänen käännytystyönsä hyvin epämiellyttäväksi. Jatkoin kirjan lukemista ja sitten tuli hiljaista. Rouva jäi pois autosta Kiimingin pysäkillä. Kun hän tuli kohdalleni ja mulkaisi minuun päin, niin toivotin hänelle siunausta ja hyvää kevättä. Sain jonkinlaisen vastauksen, mutta en saanut siitä selvää. Toisella puolella käytävää istunut rouva tunsi em. rouvan ja hän kertoi minulle, että tämä ihminen on ollut koko ikänsä jehovantodistaja ja monet hänen sukulaisistaan ovat myös samassa uskossa. Nyt meille kehkeytyi vilkas keskustelu tämän uuden rouvan kanssa. Hän tunsi monia ystäviäni ja seurakuntamme jäseniä. Hän oli kiinnostunut tulemaan Karpaloon syömään. Hän otti mielellään edelliselle rouvalle tarjoamani kirjan ja antoi minulle sen Vartiotorni -lehden, jonka oli saanut vierustoveriltaan. Näin se sama lehti, jota en suostunut ottamaan vastaan, tuli kuitenkin minun laukkuuni.

Suvi oli vastassa Oulun linja-autoasemalla. Hän vei minut Terveystalolle ja lupasi viedä minut sitten takaisin linja-autoasemalle, kun olisin valmis.

Tuloselvitysten jälkeen minut ohjattiin magneettikuvauspaikkaan, joka oli eri rakennuksessa. Sain apua laukkuni kantamiseen. Sanoin oppaalle, että minun pitää nyt opetella liikkumaan näiden sauvojen kanssa. Hyvin pääsin perille ja olin aikataulussa jopa edellä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tulin magneettikuvaukseen. Kaikki metalli piti riisua pois ja minulta tiedusteltiin tarkasti, että onko kehossani jotakin metallia. Vastaukseni kirjattiin hoitajan toimesta kyselykaavakkeeseen. Sanoin, että hampaissani on amalgaamipaikat. Ne eivät onneksi estäneet kuvauksen suorittamista.

Sain kuulokkeet korvilleni. Kuuntelin radio-ohjelmaa. Kuvaus kesti n. 20 minuuttia. Kone jyskytti melko äänekkäästi. Ääni kuului hyvin radio-ohjelman läpi. Pidin silmäni suljettuina, mutta pari kertaa avasin ne, koska halusin tietää kuinka syvällä tunnelissa olin.

Sitten kuvaus oli suoritettu ja minua pyydettiin nousemaan kuvauspöydältä ylös. Hoitaja oli vaihtunut toiseksi. Nainen laittoi minut sisään tunneliin ja mies otti minut sieltä pois.

Lähdin odottamaan seuraavaa vaihetta, joka oli ortopedin konsultaatiotilaisuus.

Kertomus jatkuu, myöhemmin ...

torstai 1. toukokuuta 2014

Tein liian voimakkaita venytyksiä jalkoihini!

Olen nyt sairauslomalla ja hoitelen oikeaa jalkaani, johon tuli äkillinen pohjelihaksen jänteen revähdys. Kiitos esirukouksista parantumisen puolesta!