Yritin täyttää ristikkoa, odottaessani ortopedin vastaanotolle pääsyä. Tuntemattomia sanoja liian paljon. Sanojen ratkaisut eivät edistyneet toivotulla tavalla. Muutamia hyviä oivalluksia, kuitenkin.
Nuoria ja vanhempia vaivaisia odotti vuoroaan ja linkkasivat käytävällä. Huomasin, etten ole ainoa vaivainen. Panin merkille, että ortopedi oli reippaan oloinen ja melko nuori kaveri. Tein tämän havainnon, kun hän tuli ovelle kutsumaan potilaitaan. Eräs terve äiti, joka oli tyttärensä apuna, toi minulle, pyynnöstäni, vesilasin, että sain otettua särkylääkkeen. Polveeni koski. Sitten tuli minun vuoroni astua sisään. Ortopedi kantoi laukkuni ja vaatepussini. Kyynärsauvojen varassa astuin sisään. Istuuduttuani tuolille, sain kuulla ensi sanoikseni, ettei polvessani ole mitään vikaa. Polveni on täysin terve. Siihen ei tarvitse tehdä tähystysleikkausta. Kuulostipa hyvältä uutiselta. Sitten hän jatkoi. Sinulla on oikean sisäpuolen pohkeen jännevaurio. Hän näytti kuvat ja selosti missä vika oli tarkalleen ottaen. Ymmärsin heti, että vika oli tullut pohkeiden ja reisilihasten venytystilanteessa lauantai-iltana Kaulaintien leikkipuistossa. Ortopedi sanoi, etten ole enää kaksikymppinen ja jänteet eivät kestä sellaista rasitusta kuin nuorena. Pitää olla varovaisempi. Hoidoiksi hän määräsi fysioterapiaa, kylmää käärettä ja särkylääkettä. Kyynärsauvoista pitäisi päästää irti mahdollisimman pian. Polvi kyllä kestää täyden rasituksen, koska siinä ei ole mitään vikaa. Mahdoton ajatus jättää sauvat pois, ainakaan vielä, oli ensimmäinen reaktioni, koska jalka ei kestänyt astumista.
Sitten tuli kotiinlähdön vuoro. Ortopedi asetteli vaatepussini ja pienen salkkuni kyynärsauvojen kädensijoihin ja niin lähdin astelemaan ovea kohti. Ovella kiitin tohtoria hyvistä uutisista ja - neuvoista sekä toivotin hänelle kaikkea hyvää.
Neuvonnassa piti vielä tehdä loppuselvityksiä. Sain paperinivaskan mukaani, jossa oli kaikki tarvittavat dokumentit. Soitin Suville, joka tuli hetken päästä hakemaan minut ja hän vei minut linja-autoasemalle. Annoin hänelle parikymppiä bensarahaa ja kiitin hyvästä palvelusta. Suvin reippaus ja iloisuus saavat minut aina hyvälle mielelle. On suuri onni saada omistaa tuollainen valoisa ja lämminhenkinen tytär.
Kertomus jatkuu, myöhemmin ...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti