maanantai 30. lokakuuta 2017

"Vanhurskas on elävä uskosta"!

Hyvää uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlapäivää!

Kuvahaun tulos haulle luther 
Martti Luther 10.11.1483-18.2.1546 (62 v.)


Uusi katsoja Palestiinasta

 Kuvahaun tulos haulle palestiina kuvia
Tänään kirjautui blogilleni uusi katsoja Palestiinasta! Tervetuloa!

Palestiina (alue) – Wikipedia

 

Kuvat aiheesta palestiina

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Kristus on meille sekä pelastus että vanhurskaus!

"Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä. Eihän yksikään ihminen tule hänen edessään vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja, sillä lain kautta tulee synnintunto. Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen kaikille, jotka uskovat. Ei tässä ole mitään erottelua, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä osoittaakseen vanhurskautensa, koska oli jumalallisessa kärsivällisyydessään jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit. Tämän Jumala teki osoittaakseen vanhurskautensa nykyajassa: hän on itse vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. Missä siis on kerskaus? Se on suljettu pois. Minkä lain perusteella? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain perusteella. Päädymme siis siihen, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta ilman lain vaatimia tekoja." (Room. 3:19-28.)

Uskon kautta vanhurskauttaminen on Roomalaiskirjeen ja koko Raamatun perusteema. Se on aito puhdas helmi, jonka arvo on korvaamaton. Jokainen ihminen pääsee osalliseksi tästä siunatusta lahjasta Jeesuksen ansioiden kautta, kun otamme sen uskossa vastaan. Tämä on todella hyvä uutinen synnin syyllisyydestä kärsivälle heikolle ihmiselle. Synnin sairauteemme ei ole mitään muuta lääkettä kuin Jeesuksen veri. Ihminen voi yrittää parannella sairautensa oireita, mutta tauti käy vain yhä pahemmaksi. Pisara Jeesuksen verta on ihmelääke, joka riittää parantamaan meidät terveiksi.

Jokainen päivä on uusi armon päivä ja me saamme, pukeutua Kristuksen vanhurskauden, puhtaaseen viittaan ja tulla hyväksytyksi Isän edessä vailla tahraa ja ryppyä. Golgatan ristin tähden Jeesuksella on oikeus julistaa häneen uskovat ja turvautuvat syntiset vanhurskaiksi.

Meille on kerrottu, miten synnittömästä Adamista tuli syntinen, mutta meille on myös kerrottu, miten syntisestä tulee vanhurskas. Tämä evankeliumin hyvä uutinen pitää kertoa koko maailmalle, ettei yksikään hukkuisi ja joutuisi kadotukseen!  Kristus on meille sekä pelastus että vanhurskaus!
"Vanhurskas on elävä uskosta"! (Room. 1:17.)

perjantai 27. lokakuuta 2017

Siunattu synnintunnustus!

"Hän kastoi heidät Jordanissa, kun he tunnustivat syntinsä" (Matt. 3:6.)

Johannes Kastajan luo tuli monia ihmisiä, jotka halusivat tulla kasteelle. Johannes halusi nähdä kääntymyksen hedelmän ennen kastetta. Synnintunnustus, katumus ja parannus ovat Pyhän Hengen työn hedelmä, joka pitää näkyä ennen kastetta. Ihminen ei tunnusta syntejään, jos synnintunto puuttuu. Lain kautta tulee synnintunto. Pyhä Henki näyttää todeksi synnin. Hän tekee sen Jumalan sanan kautta. Siunattu synnintunnustus on sellainen, jossa ihminen katuu sitä pahaa, mitä hän on tehnyt. Ei vain niitä synnin seurauksia, mistä hän joutuu kärsimään, vaan itse sitä pahaa, mitä on sydämessä. Farao ja Juudas Iskariot joutuivat pakon edessä tunnustamaan syntinsä, mutta he eivät katuneet sitä pahaa, jota he olivat tehneet. Kerran eräs palkkamurhaaja kysyi minulta, että saako kaikki synnit anteeksi? Puhuin hänelle Jeesuksen rististä, Jumalan rakkaudesta ja armosta syntisiä kohtaan. Kun puhuin hänelle synnintunnustuksesta, katumuksesta ja parannuksesta, hän sanoi heti, ettei hän kadu mitään. Hänellä ei sillä hetkellä ollut synnintuntoa, vaan hän pelkäsi syntiensä seurauksia, eikä sitä pahaa, mitä hän oli tehnyt. Hän pelkäsi koko ajan ja nukkuikin ase vieressä.

Synnit pitää pyytää anteeksi niiltä ihmisiltä, joita vastaan olemme rikkoneet ja Jumalalta, jota vastaan olemme rikkoneet.

"Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." (1. Joh. 1:9.)

"Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että parantuisitte. Vanhurskaan voimallinen rukous saa paljon aikaan." (Jaak. 5:16.)

Öljyllä voiteluun ja rukoukseen liittyy myös synnintunnustus.

"Uskon rukous parantaa sairaan, ja Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, se annetaan hänelle anteeksi." (Jaak. 5:15.)

Syntinsä anteeksi saanut ihminen uudistuu kokonaisvaltaisesti. Hänen sydämeensä tulee ihmeellinen rauha, Jeesuksen rauha! Tämän rauhan Jeesus haluaa antaa sinulle tänä päivänä! Se on siunatun synnyntunnustuksen hedelmä, lahja Jeesukselta!

tiistai 24. lokakuuta 2017

Ilm. 3:14-22. Laodikean sanoma!

Puheeni tänään ev.lut. kirkossa Kuusamossa 

KRISTUKSEN RAKKAUS JOHTAA MEIDÄT SOVINTOON

Kirje Laodikean seurakunnalle
Lue ennen puhetta Ilm. 3:14-22.          Laodikea = kansan oikeus

Jumala on suojannut kaikkien ihmisten oikeudet. Jos me kunnioittaisimme ja noudattaisimme kaikkia ihmisoikeuksia, niin elämä olisi maailmassa aivan toisenlaista kuin se on nykyään!

Ilmestyskirjassa on Jeesuksen seitsemän erityistä kirjettä seurakunnille.
Vaikka nämä seitsemän kirjettä lähetettiin alkujaan seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle, niiden sanomat koskettavat meitä, kuten kaikkien muidenkin Raamatun kirjojen ja kirjeiden sanomat.

Kirjeiden sarja lähtee Efesosta ja päättyy Laodikeaan. Jokaisen seurakunnan hengellinen tila löytää vastineensa historiasta.
Efesolla kuvataan alkuseurakuntaa ja Laodikealla lopun ajan seurakuntaa. Muut aikakaudet tulevat siinä järjestyksessä kuin seurakunnat mainitaan.

Jokaisessa kirjeessä Jeesus esittäytyy seurakunnan hengellisen tilan mukaan. Kaikille seurakunnille Jeesus sanoo: ”Minä tiedän”. Hän on kaikkitietävä Jumala, jolle mikään ei ole salattua.

Seurakunnille annetaan kiitosta, nuhdetta ja neuvoja sekä lupaus voittajille. Kahta seurakuntaa Jeesus ei nuhtele mistään. Ne ovat Smyrna ja Filadelfia. Smyrna kuvasi vainottua marttyyrikirkon aikaa (100-313) ja Filadelfia lähetyksen ajan seurakuntaa, joka tunnetaan veljesrakkauden seurakuntana (1700-1840).

Laodikean seurakunta on poikkeuksellinen, koska se on ainoa seurakunta, jolle Jeesus ei anna mitään kiitosta.
Miksi Jeesus ei kiitä viimeistä lopun ajan seurakuntaa eli meidän ajan kristittyjä? Tämä on se kysymys, johon meidän tulisi etsiä vastausta tänä iltana.

Jeesuksen sanoma Laodikealle on neuvoa ja nuhdetta nykypäivän kristityille. Hän tietää ongelmamme ja ratkaisun niihin. Hän tuntee meidän tarpeemme ja tarjoaa rakastavasti apuaan.

Johanneksen aikana Laodikea oli rikas kauppakeskus, joka tunnettiin mm. arvokkaista mustista villakankaistaan, pankeistaan ja lääkärikoulustaan. Laodikeassa valmistettiin öljystä ja Frygian jauheesta silmävoidetta. Tämä ei kuitenkaan parantanut Laodikean seurakunnan hengellistä sokeutta. Kaupungin ohi virtaava joki sai vetensä Hierapoliksen kuumista lähteistä. Laodikean kohdalle saavuttuaan vesi oli kuitenkin jo jäähtynyt haaleaksi. Haaleudella kuvataan seurakunnan penseää, välinpitämätöntä ja passiivista tilaa. Jos sydämemme on penseä, se on merkki siitä, ettemme rakasta Jeesusta. Rakastamme jotakin muuta enemmän kuin Jeesusta. Rakkauden hehku on kuin tulen hehku. Sitä ei voi mikään sammuttaa.

Laodikeassa ei ollut virkistystä hengellisesti väsyneelle ja janoiselle sen enempää kuin lääkettä hengellisesti sairaillekaan. Seurakunta oli täysin tehoton ja Herran silmissä vastenmielinen. Kuumaa tai kylmää vettä voi kyllä juoda, mutta haalea vesi oksettaa. Haalea ja välinpitämätön seurakunnan tila on Jeesukselle suuri pettymys.
Välinpitämättömän seurakunnan suurena vaarana on omaksua tämän maailman arvot, joiden kovuus tulee esille liikemaailmassa ja politiikassa. Seurakunnan tehtävänä on julistaa evankeliumia, puolustaa heikkoja, sairaita, naisia, lapsia ja köyhiä, kuten Jeesuskin teki. Kaikenlainen väkivalta, alistaminen, pakottaminen, riistäminen, hyväksikäyttö ja syrjiminen ovat rikkomuksia ihmisyyttä vastaan. Tällaista toimintaa vastaan seurakunnan on taisteltava. Laodikean seurakunnan ongelma on siinä, ettei se ole taisteleva seurakunta. Jumalan seurakunta maan päällä on nyt taisteleva seurakunta. Emme taistele toisiamme vastaan, vaan toistemme puolesta, että kaikki pelastuisivat!

Jeesuksen sanat: ”olen oksentava” on futuurimuodossa, joten se antaa meille vielä armonaikaa parannuksen tekoon.

Laodikean seurakunnalle Kristus ilmoittaa olevansa luotettava todistaja ja Jumalan luomakunnan alku. Tällä auktoriteetilla Jeesus sanoo suoraan, että meidän ajan kristityt ovat hengellisesti penseitä, viheliäisiä, kurjia, köyhiä, sokeita ja alastomia, vaikka he itse kuvittelevat olevansa hengellisesti rikkaita, eivätkä tarvitse mitään.

Laodikean seurakunnalla on jalo tunnustus, mutta siltä puuttuu kristillistä lämpöä ja nöyryyttä. Ulkonaisesti seurakunta on rikas ja se luottaa siihen, mutta se on köyhä hengellisesti. Pahinta on se, että seurakunta ei ole tietoinen omasta tilastaan. Sen suurin tarve on hengellinen uudistus, ja juuri tätä Kristus korostaa arvioidessaan meidän aikamme kristillisyyttä.

Miten Laodikean seurakunta voi uudistua?

Jeesus neuvoo ostamaan häneltä puhdistettua kultaa, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Ahkeroi siis ja tee parannus!

1      Tulessa puhdistettu kulta kuvaa koeteltua uskoa, joka vaikuttaa rakkautena. Tämä on todellista taivaan rikkautta, jota Jeesus antaa meille.

2      Valkeat vaatteet kuvaavat Jeesuksen vanhurskauden viittaa ja Jeesus antaa sen meille lahjaksi. Emme tee mitään sitä ansaitaksemme. Saamme sen lahjana yksin armosta, uskon kautta, kun pyydämme sitä ja otamme sen vastaan.

    Silmävoide viittaa kykyyn ymmärtää Jumalan sanaa. Se kuvaa Pyhää Henkeä, joka kirkastaa sanan.  Se on lääkettä, joka auttaa Laodikean seurakuntaa näkemään todellisen hengellisen tilansa. Se on Pyhän Hengen työtä, jota meidän ei saa koskaan vastustaa tai väheksyä. 
      Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon!

Jeesus kolkuttaa sydämen ovella. Sydämen oven avaaminen on ihmisen vastuulla. Kristus ei murtaudu sisään.

Jumalan sana ja hänen sanansaattajansa julistama varoitus, nuhde ja kehotus, on kolkutus sydämen ovella. Se on Jeesuksen ääni, kun hän pyytää päästä sisään. Joka kerta kun kolkutuksesta ei välitetä, vähenee myös halu oven avaamiseen. Jos tänään laiminlyömme Pyhän Hengen kutsun, se ei kaiu yhtä voimakkaana huomenna. Sydän on herkkä paatumaan.

Lupaus yhteisestä ateriasta koskee niitä, jotka avaavat sydämensä oven Kristukselle.

”Me aterioimme yhdessä, minä ja hän.”

Tämä yhteinen ateriointi toteutuu tässä ajassa mm. ehtoollisella. Mutta jokainen ehtoollinen muistuttaa suuresta hääateriasta Jumalan valtakunnassa.

Viimeinen seurakunta saa nähdä Jeesuksen tulevan taivaan pilvissä. Sille annetaan lupaus:

”Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen”.

”Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.”

maanantai 23. lokakuuta 2017

Kansainvälinen rukouspäivä ja YK:n päivä!

Huomenna tiistaina 24.10. on YK:n päivä ja se on myös Kansainvälinen rukouspäivä. Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa on klo 18 kristittyjen yhteinen tilaisuus, jossa minäkin olen puhujana. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Hyvä uutinen pelastuksesta!

"Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen kaikille, jotka uskovat. Ei tässä ole mitään erottelua, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." (Room. 3:22-24.)

Kaikki ovat tehneet syntiä. Jokaisen ihmisen tila on syntymästä saakka sama. Olemme vailla Jumalan kirkkautta. Jeesus on täynnä Jumalan kirkkautta. Se tulee esille hänen luonteessaan. Hän on täynnä armoa ja totuutta. Ihmisten edessä ja omasta ja toisten mielestä voimme näyttää hyviltä, mutta Jumalan edessä seisomme saastaiset vaatteet yllä ilman Kristusta. Olemme synnin alaisia ja synti on turmellut meistä Jumalan kuvan.

Pyhä Henki "näyttää meille todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion" Jumalan sanan kautta. Kun näin tapahtuu, ihminen heittäytyy Jeesuksen jalkain juureen ja vetoaa hänen armoonsa sanoen: "Jumala ole minulle syntiselle armollinen!" (Luuk. 18:13.)

Tilanteemme ei ole toivoton, koska Jeesus on tullut luoksemme etsimään ja pelastamaan meidät synnistä ja sen rangaistuksesta kuolemasta.

"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu: "Vanhurskas on elävä uskosta."" (Room. 1:16,17.)

Jeesuksen syntyminen, kuoleminen ja ylösnouseminen ja takaisintuleminen on hyvä uutinen, jota meidän ei tarvitse hävetä. Voimme iloita siitä koko sydämestämme ja uskoa sen pelastavaan voimaan ja ottaa se vastaan ja saada Jumalan vanhurskauden puhtaat vaatteet ja pelastua kirkkauteen.

perjantai 20. lokakuuta 2017

Muista ottaa laturi matkaan!

"Hän näki unessa, että maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas." (1. Moos. 28:12.)

"Tämä ei ole mikään muu kuin Jumalan huone. Tämä on taivaan portti." (1. Moos. 28:17.)

"Katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua kaikkialla, missä kuljet." (1. Moos. 28:15.)

Syntiinlankeemuksen tähden ihmisestä tuli heikko ja voimaton, koditon vaeltaja. Jaakobin tavoin olemme kuin pakomatkalla kotia etsimässä. Hengellisessä mielessä voimme samaistua pakolaisiin, joita maassamme on nyt paljon.

Ilman Jeesusta taivaan ja maan välit olisivat poikki. Jaakobin yöllä näkemät tikapuut olivat maan ja taivaan välillä. Ne kuvasivat sitä yhteyttä, joka meillä on taivaaseen Jeesuksen ansioiden tähden. Enkelit eivät olisi päässeet meitä palvelemaan ilman näitä tikapuita. Kristuksessa meillä on yhteys Jumalaan ja näin heikosta ihmisestä tulee vahva, koska olemme kytkettynä voiman lähteeseen.

Meidän sukupolvellemme tätä yhteyttä voisi kuvata laturilla. Kuinka monesti olemmekaan joutuneet kokemaan yhteyden poikki menemisen, kun akusta on loppunut virta. Voiman lähteestä ei ole apua, jos laturi puuttuu. Jeesus on kuin laturi ja voiman lähde yhdessä. Hänessä pysymällä virta ei lopu ja yhteys taivaaseen ei katkea. Jos sinulla on tänään virta poikki, niin saat uskon kautta kytkeä tyhjän akkusi laturiin ja näin voima virtaa ja yhteys Jumalaan ja toisiin ihmisiin on mahdollista. Näin olet päässyt takaisin turvaverkoston piiriin ja saat voiman kulkea rohkealla mielellä.

Kun lähdet tänään liikkeelle, niin muista ottaa laturi matkaan!

torstai 19. lokakuuta 2017

Elämänasenteet vaikuttavat kohtaloomme!

"Mitä hyötyä minulle inhimillisesti ajatellen on siitä, että olen taistellut Efesoksessa petoja vastaan? Jos kuolleita ei herätetä, niin syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme." (1. Kor. 15:32.)

Monet ajattelevat, että onni saavutetaan maallisen menestyksen kautta. Sen tähden tämän menestyksen saavuttamiseksi nähdään paljon vaivaa. Olemme kuulleet sanonnan, ettei työllä rikastu. Koska tämä pitää usein paikkansa, niin turvaudutaan toisenlaisiin keinoihin rikkauksien haalimiseksi ja maallisen menestyksen saavuttamiseksi. Oikotie "onneen" käy laittomuuden kautta.

Jos ihminen keskittyy vain nykyhetkeen ja hänen ajatuksensa ja mielensä viipyvät maallisen onnen etsimisessä, niin huvituksista ja nautinnoista tulee päivän kohokohtia, joita tavoitellaan.

Tuhlaajapojan ja Eesaun elämäntyyleistä saamme havainnollisen esimerkin väärän vapauden etsimisen seurauksista. Tuhlaajapoika ja Eesau halusivat kulkea vapaina. He eivät halunneet elämäänsä mitään rajoituksia. Käskyt ja määräykset olivat heille kuin kahle, jotka he halusivat karistaa pois käsistään ja jaloistaan sitomasta heidän tekemisen- ja liikkumisvapauttaan. Molemmat rakastivat kemuja, juhlia ja hetkellisiä nautintoja.

Eesau myi esikoisoikeutensa nälkänsä tyydyttämiseksi. Tuhlaajapoika jätti isänsä kodin tyydyttääkseen omia halujaan. Tulevaisuus ei kiinnostanut heitä, kunhan vain heillä nyt oli hauskaa.

Totuus on kuitenkin se, että ihminen on vastuussa valinnoistaan ja niiden seurauksista. Elämänasenteet vaikuttavat kohtaloomme!

"Loppupäätös kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Niin tulee jokaisen ihmisen tehdä, sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle. Tämä koskee kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa." (Saarn. 12:13,14.)

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Tuomion hetkeä edeltävä herätyksen ja parannuksen aika!

"Nouse ja mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan, koska sen pahuus on noussut minun kasvojeni eteen." (Joon. 1:2.) --- "julista sille se sanoma, jonka minä sinulle puhun." (Joon. 3:2.)

Jumala oli päättänyt hävittää suuren, väkivaltaisen ja pahan Niiniven kaupungin, jossa oli yli 120.000 ihmistä ja paljon eläimiä. Ennen hävitystä Jumala päätti antaa Niiniven kaupungin asukkaille 40 päivän armonajan kääntyä Jumalan puoleen, tehdä parannuksen ja hylätä väkivallan ja pahan tekemisen.

Sanansaattajakseen Jumala valitsi Joonan, totuuden pojan, jonka nimi merkitsi kyyhkystä, viemään Herran sanan kaupungin asukkaille. Tehtävä ei ollut helppo. Näytti siltä, ettei Joonasta ollut lähtijäksi. Joona lähti päinvastaiseen suuntaan, mihin olisi pitänyt lähteä. Hänen piti nousta ja lähteä Niiniveen. Hän lähtikin Tarsiiseen paetakseen Jumalaa ja hänen antamaansa tehtävää. Joonan pakomatka johti hänet aina vain alaspäin ja alaspäin. Hän suorastaan vajosi vuorten perustuksiin asti. Suuret vastoinkäymiset myrskyineen saivat Joonan nöyrtymään ja hän pelastui kalan vatsasta kuivalle maalle. Hän oli nyt valmis nousemaan ja menemään Niiniveen julistamaan Herran sanan.

Joonan julistama sana otettiin vastaan: "Niiniven miehet uskoivat  Jumalaan, kuuluttivat paaston ja pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet." (Joon. 3:5.) Nöyrtyminen ja parannuksen teko olivat todellista kuninkaan hovia myöten.

"Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltään, Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä toteuttanut sitä." (Joon. 3:10.)

"Joona pahastui tästä kovin ja suuttui". (Joon. 4:1.) Hän sanoi olevansa vihainen kuolemaansa asti ja toivoi kuoleman tulevan pian. Nämä sanat paljastavat sen, että Herran sananjulistajienkin pitää kääntyä ja tehdä parannus omista synneistään.

"Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut. Kumartakaa ja palvokaa häntä, joka on tehnyt taivaan  ja maan, meren ja vesien lähteet." ( Ilm. 14:7.)

Tämän sanoman pitäisi saada aikaan ihmisten nöyrtymisen, herätyksen ja parannuksen teon tämän sukupolven keskuudessa kaikkialla maailmassa.

Nyt on tuomion ja sen täytäntöönpanon hetkeä edeltävä herätyksen ja parannuksen aika!

maanantai 16. lokakuuta 2017

Anteeksiantaminen on lääke pahaan oloon!

"Kun Joosefin veljet näkivät, että heidän isänsä oli kuollut, he ajattelivat: "Entä jos Joosef alkaakin nyt kantaa meille kaunaa ja kostaa meille kaiken sen pahan, minkä me hänelle teimme!" Niinpä he käskivät sanoa Joosefille: "Ennen kuolemaansa isäsi käski meitä sanomaan sinulle:`Annathan anteeksi veljillesi rikoksen ja synnin, sillä pahoin he ovat tehneet sinua kohtaan.´ Anna nyt siis isäsi Jumalan palvelijoille anteeksi heidän rikoksensa." Joosef itki, kun hänelle puhuttiin tällä tavalla. Sitten tulivat myös Joosefin veljet itse. He heittäytyivät maahan hänen eteensä ja sanoivat: "Tässä me olemme. Olemme sinun orjiasi!" Joosef vastasi heille: "Älkää pelätkö! Olenko minä Jumalan asemassa? Te tosin aioitte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi tehdäkseen sen, mikä nyt on tapahtunut, ja pitääkseen hengissä paljon kansaa. Älkää siis pelätkö! Minä elätän teidät, teidän vaimonne ja lapsenne." Ja hän puhui heille ystävällisesti." (1. Moos. 50:15-21.)

Joosef ei ollut katkera veljilleen, vaikka hän oli kokenut pahoja asioita heidän kauttaan. Joosef oli antanut veljilleen kaiken anteeksi, koska hän näki Jumalan johdatuksen elämässään ja laajemminkin, koko Jumalan kansan elämässä. Jumala oli kääntänyt monet pahat asiat hyväksi, myös Joosefin eläessä Egyptissä.

Vihamiehet eivät voita meitä, jos me emme vihaa vihamiehiämme, vaan annamme heille anteeksi ja rukoilemme heidän puolestaan. Anteeksiantaminen poistaa vihan, katkeruuden ja koston hengen. Syyllisyys ja viha johtavat meidät tuhoon, jos emme päästä niistä irti Jumalan armon avulla. Joosefin erinomainen henki oli Kristuksen henki, joka ei kanna kaunaa pahojakaan lähimmäisiä vastaan. Jeesus rukoili vihamiestensä puolesta, että Isä antaisi heille anteeksi, sillä he eivät tienneet mitä he tekivät.

Kun me annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet, niin toimimme niin kuin Joosef ja Jeesus. Anteeksiantaminen on lääke pahaan oloon!

Jumalisuudesta ja tyytyväisyydestä!

"Jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa on suuri voitto." (1. Tim. 6:6.)

Jumalisuutta voidaan käyttää elämässä väärin. Ihminen voi esiintyä hyvin jumalisena ja etsiä näin ihmisten huomion itseään kohtaan, jotta hän saisi herätettyä luottamuksen itseään kohtaan. Kun he ovat saaneet tarpeeksi vaikutusvaltaa, he alkavat käydä käsiksi ihmisten rahoihin. Jos jumalisuutta pidetään keinona voiton saamiseen, se toiminta ei ole Jumalasta.

Kun jumalisuus ja tyytyväisyys ovat yhdessä, niin se on jo suuri voitto. Ei tarvitse etsiä ja haalia lisää voittoa. Taloudellisen voiton tavoittelu on tästä maailmasta, se on ahneutta, jolla ei ole loppua. Lopun ajan ihmisten yhtenä tuntomerkkinä mainitaan rahanahneus.

"Emmehän ole tuoneet maailmaan mitään, emme voi myöskään mitään täältä viedä." (1. Tim. 6:7.)

Ihminen syntyy maailmaan tyhjin käsin ja hän lähtee pois tyhjin käsin. Meille uskotaan elämämme aikana taloudenhoitajan tehtävä. Se, miten hoidamme meille uskottua tehtävää, tuo esille arvomme ja sydämemme ajatukset. Ajatus omistajuudesta ohjaa arvojamme oikeaan suuntaan. Kun ymmärrämme, että kaiken omistaja on Herra, niin emme kersku rikkauksistamme ja keskitä voimiamme niiden haalimiseen.

"Kun meillä on ruoka ja vaatteet, tyytykäämme niihin." (1. Tim. 6:8.)

Tässä on kaksi elämän perustarvetta. Kun meillä on nämä, niin voimme olla jo tyytyväisiä. Ruoka ja vaatteet eivät aina ole itsestäänselvyys. Monet kärsivät näiden puutteesta ja tarvitsevat niiden apua, joilla on mahdollisuus auttaa. Köyhät ovat aina keskuudessamme ja heistä pitää huolehtia.

"Ne taas, jotka tahtovat rikastua, lankeavat kiusaukseen, ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka syöksevät ihmiset turmioon ja kadotukseen." (1. Tim. 6:9.)

Nykyinen pelikiihko kertoo siitä, että ihmiset tahtovat rikastua äkkiä ja helpolla. Rahapelit ovat kuitenkin hyvin vaarallisia, ne voivat "syöstä meidät turmioon ja kadotukseen".

"Rahanhimo on kaiken pahan juuri. Rahaa tavoitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla." (1. Tim. 6:10.)

Totuuden kadottaminen on suurin onnettomuus, johon ihminen voi joutua. Kaikki ne asiat, jotka pyrkivät tekemään totuuden tyhjäksi ja murentamaan sen elämästämme, ovat vihollisen keinoja erottaa meidät Jumalasta. Uskosta luopuminen johtaa suureen tuskaan, vaikka ihminen saisikin elämänsä aikana lyhytaikaista nautintoa maailman huveista.

Paavali kehottaa Timoteusta tavoittelemaan "vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä ja sävyisyyttä." (1. Tim. 6:11.)

Nämä ovat hyviä asioita, joita kannattaa tavoitella. Tarttukaamme mekin kiinni iankaikkiseen elämään, johon meidät on kutsuttu Jeesuksessa Kristuksessa!

perjantai 13. lokakuuta 2017

Elävän Jumalan tuntevien tehtävän kiireellisyys!

"Liiton rikkojat hän viettelee liukkain kielin jumalattomuuteen, mutta niiden joukko, jotka tuntevat Jumalansa, pysyy lujana ja tekee tehtävänsä." (Dan.  11:32.)

Paholaisella on kaikkein liukkain kieli. Tämä on tullut tietoon jo paratiisissa. Tällä kielellä hän on onnistunut viettelemään kaikki kansat rikkomaan Jumalan käskyt. Maailmassa vallitseva jumalattomuus kertoo hänen kielensä liukkauden tehokkuudesta. Kieli ja mieli toimivat yhdessä. Jos kieli on liukas, niin mielikin on liukas. Kieli tuo esille sen, mitä mielessä liikkuu. Paholaisen mielessä liikkuu viha ja katkeruus Jeesusta kohtaan, koska hän ei ole pystynyt kukistamaan häntä Jumalan valtaistuimelta.

Ihmisistä, jotka ovat rikkoneet Jumalan liiton ja poistaneet ja muuttaneet käskyt, paholainen on saanut liittolaisekseen suuren jumalattoman armeijan, joka sotii hänen kanssaan yhdessä Jumalaa vastaan.

Liiton rikkojat eivät tyydy siihen, että he elävät Jumalasta piittaamatta, vaan he näkevät paljon vaivaa siinä, että saisivat toisetkin elämään heidän tavallaan. Jumalattomuus on mennyt jo niin pitkälle, että Jumala tulee pian tekemään oudon työnsä, kaiken jumalattomuuden hävittämisen maan päältä.

Armon aikaa on vielä jäljellä, koska sillä joukolla, joka tuntee Jumalan ja joka pysyy lujana ja uskollisena Jumalalle, on vielä tärkeä sanoma julistettavana maailmalle. Tämän sanoman löydämme Raamatusta Ilm. 14:6-20 kohdalta. Sanoma paljastaa paholaisen petokset, Jumalan rakkauden, armon ja oikeudenmukaisuuden sekä Kristuksen vanhurskauden kautta saatavan pelastuksen. Elävän Jumalan tunteville uskotun tehtävän loppuunsaattaminen on kiireellinen!

torstai 12. lokakuuta 2017

Kristuksen vanhurskaus vaikuttaa maailmassa suolan tavoin!

"Te olette maan suola. Mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei kelpaa enää mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi." (Matt. 5:13.)

"Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava." (Mark. 9:49.)

Suolalla on monia tärkeitä tehtäviä. Se säilyttää, puhdistaa, parantaa ja antaa makua. Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että he ovat maan suola. Kaikkea sitä, mitä suola on ja mitä ja miten se vaikuttaa, kristittyjen tulisi olla maailmassa, hengellisesti. Kristittyjen pitää vastustaa pahaa omassa sydämessään ja sen leviämistä maailmassa, ettei maailma mene pilalle.

Ennen ristiä suoritetut jumalanpalvelusmenot olivat esikuvallisia. Uhrit kuvasivat Jumalan antamaa uhria Jeesusta Kristusta, joka uhrattiin ristillä meidän syntiemme sovitukseksi.

Suolan paneminen jokaiseen uhriin ja suitsutuksen uhraaminen kuvasivat Kristusta ja hänen vanhurskauttaan. Omavanhurskaus, joka ei ole vanhurskautta lainkaan on kuin makunsa menettänyt suola, joka "ei kelpaa enää mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi, ja ihmisten tallattavaksi". Jumalan sana on totuuden suolaa. Siinä annetaan meille Kristuksen vanhurskaus, kun otamme sanan vastaan, ja annamme sen vaikuttaa sen, mitä varten se on meille lähetetty.

Suolan pitää imeytyä aineeseen, ennen kuin sen vaikutukset tulevat esille. Sanan tulee sulautua meihin, jotta Kristuksen vanhurskaus tulee osaksemme.

"Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehotan siis teitä, veljet: Antakaa ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi." (Room. 12:1.) Kun annamme itsemme Herralle, "eläväksi uhriksi", niin Herra antaa meille pelastavaa suolaa eli oman vanhurskautensa. Kristuksen vanhurskaus tekee palveluksemme Jumalalle otolliseksi ja vaikuttaa maailmassa pelastavasti.
Kristuksen vanhurskaus vaikuttaa maailmassa suolan tavoin!

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Jeesuksen tunteminen ja sydämen tila ratkaisee kohtalomme!

"Hänen tulee kasvaa mutta minun vähetä." (Joh. 3:30.)

Näin Johannes Kastaja totesi, kun hän oli raivannut tien Jeesukselle ja Jeesus aloitti julkisen toimintansa. Johannes Kastajan työ oli suuri ja merkittävä. Jumala tarvitsi nöyrän ja luonteeltaan vahvan sanansaattajan valmistamaan tietä Jeesuksen ensimmäiselle tulolle. Samanlaisia miehiä ja naisia hän tarvitsee nytkin, kun valmistetaan tietä Jeesuksen toiselle tulolle. Jumalalla on maan päällä kansa, joka pitää valmistaa seisomaan lujasti Jumalan sanan kalliolla Herran suurena päivänä.

Johannes Kastaja katsoi Jeesukseen niin kiinteästi, että hän unohti oman itsensä. Meillä pitää olla myös läheinen suhde Jeesukseen, niin että voimme seistä hänen rinnallaan silloinkin, kun suuri osa ihmisistä luopuu hänestä.

Ensimmäiset opetuslapset olivat miehiä ja naisia, joista Jeesuksen luonne heijastui maailmaan. Heistä sanottiin, että nämä ovat olleet Jeesuksen seurassa. Jeesuksen seurassa ihminen muuttuu. Tämä sama, mikä tapahtui opetuslapsille, tapahtuu meillekin, kun olemme Jeesukseen yhteydessä sanan ja rukouksen kautta ja kun Pyhä Henki saa asua meissä ja toteuttaa tahtoaan meissä ja meidän kauttamme maailmassa.

Uskova elää kuin kahdessa maailmassa, taivaassa ja maan päällä. Rukous ja sana pitävät mielemme taivaassa ja työskentely pitää jalat maassa.

Maailma on vihollisen kenttä, jossa on vaarallista elää oman ymmärryksen varassa. Uskovien on nyt juurruttava lujasti Kristukseen. Valheet ja eksytyksen kavalat juonet ovat niin taitavasti suunniteltuja saatanan päämajassa, ettei meidän viisautemme pysty erottamaan totuutta valheesta. Tarvitsemme kaiken avun, jota meille annetaan taivaan päämajasta, taivaallisesta pyhäköstä.

Jeesuksen tulisi olla joka hetki mietiskelymme kohteena. Hänen tuntemisensa henkilökohtaisesti on suoja pahaa vastaan. Vain Jeesus voi meidät pelastaa, ei ihmiset, eivätkä mitkään kirkot. Uskontunnustuksemme voi olla miten juhlava tahansa, mutta sydän voi silti olla kaukana Jeesuksesta. Jeesuksen sisällinen tunteminen ja sydämen tila ratkaisee kohtalomme.

maanantai 9. lokakuuta 2017

Hyvät asiat tuovat iloa ja piristävät mieltä!

"Minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä täytän voimalla." (Jer. 31:25.)

Sielu väsyy, kun koettelemukset jatkuvat pitkään. Sielu nääntyy taakkojen alla. Jumalalta tulee virvoitus, usein juuri silloin, kun ihminen on katkeamispisteessä. Koskaan ei kannata menettää toivoa, vaikka tie näyttää kovalta ja kiviseltä. Jeesus on rukouksen päässä meistä, ei sen kauempana. Hänen silmänsä näkevät meidät jo kaukaa. Hänen korvansa kuulevat huokauksemme. Hänen kätensä ovat voimakkaat ja pystyvät auttamaan meitä kaikissa tilanteissa. Hänen sydämensä on täynnä rakkautta meitä kohtaan.

Luonto on nyt riisuttu ja kaikki alkaa näyttää harmaalta, synkältä ja pimeältä. Masennus koputtelee monien ovien takana. Sitä ei kannata päästää sisälle. Kun täytämme mielemme rohkaisevilla lupauksilla, niin sisällämme on ilon ja rauhan ajatukset. Ilmapiiri, joka ympäröi meitä on kirkas, pimeydestä huolimatta.

Haravoin tänään pihaa auttavan ystävän kanssa. Hetki oli todella mukava ja piristävä. Samalla kuulimme, että naapuriin oli juuri syntynyt poikavauva ja äiti ja lapsi tulivat kotiin. Pitää viedä pieni lahja ja toivottaa onnelliselle perheelle siunausta! Samana päivänä kuulimme, että presidenttiparille on myös tulossa perheenlisäystä helmikuussa. Onnea heille tosi paljon!

Maailmassa tapahtuu myös hyviä asioita, eikä vain pahoja. Näihin hyviin asioihin meidän kannattaa kiinnittää enemmän huomiota, niin mieli pysyy virkeänä. Hyvät asiat tuovat iloa ja piristävät mieltä!

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Muinaista polkua kannattaa kysellä ja etsiä ja kulkea!

"Näin sanoo Herra: "Menkää teiden varsille ja katselkaa, kyselkää muinaisia polkuja. Kysykää, mikä tie on hyvä, ja vaeltakaa sitä, niin löydätte levon sieluillenne." (Jer. 6:16.)

Muinainen polku alkoi paratiisista. Kun menemme sinne, löydämme kaksi tietä. Toinen tie on Jumalan viitoittama ja toinen ihmisen oma tie. Aabel ja Kain ovat näiden teiden ensimmäiset kulkijat Aadamin ja Eevan jälkeen. Muinainen polku on merkitty punaisella värillä. Esikuvalliset uhrit ohjasivat todellisen uhrin luo. Hän on se tie, joka on valmis ja jonka voimme löytää kaikkialta maailmasta. Tällä tiellä ei eksy hullutkaan, se on niin selvästi merkitty. Jos tämä tie on hukassa tai se on ummessa, meidän on kyseltävä ja etsittävä sitä koko sydämestämme, ettemme eksyisi matkalla. Paras päivitetty kartta, josta tämä tie löytyy on, Raamattu. Katselkaa niitä, jotka ovat kulkeneet tätä muinaista hyvää polkua ja kyselkää niiltä, jotka kulkevat sitä tänä päivänä. Kun löydätte hyvän tien, niin astukaa sille tielle. Älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle, vaan kulkekaa suoraan. Jos olette jo kauan kulkeneet oikeaa tietä, älkää kääntykö takaisin tai lähtekö omille teillenne. Opas kulkee edellä, seuratkaa häntä joka päivä. Jeesus tiellä löydämme levon sieluillemme ja säilytämme sen, jos pysymme tällä tiellä uskollisesti loppuun asti! Muinaista polkua kannattaa kysellä ja etsiä ja kulkea!

Kiitosvirsille löytyy jälleen aiheita!

Huolet tekevät ihmisestä väsyneen ja uupuneen. Valitukset ja voivotukset lisäävät huonoa oloa ja syventävät masennusta ja toivottomuutta. Tämä kierre pitää katkaista tarpeeksi ajoissa.

Kun kiitollisuus astuu sisään, niin huolet eivät voi asua samassa huoneessa. Niiden on pakko muuttaa pois. Ääneen kiittäminen on lääkettä, joka parantaa ja piristää. Kiitollinen mieli avaa ikkunoista sälekaihtimet ja verhot, jotka peittävät valoisuuden.

"Riemuitkaa, pakanat, hänen kansansa kanssa." "Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ja ylistäkää häntä, kaikki kansat." (Room. 15:10,11.)

"Kiittäkää joka tilanteessa, sillä sitä Jumala tahtoo teiltä Kristuksessa Jeesuksessa." (1. Tess. 5:18.)

Kaikista pahoista tilanteista voi löytää jotakin hyvää, josta voi kiittää. - Onneksi ei käynyt pahemmin! - Tässä olisi voinut käydä pahemminkin! Nämä ovat lausahduksia, jotka pienentävät pahaa oloa ja varjelevat huulia lausumasta kirouksia ja syytöksiä. Jumalan sallimukseen nöyrtyminen ja taipuminen on ensimmäinen askel kohti tasapainoa.

Kuoleman sattuessa mieli hiljenee. Sairaan ja vanhan uskossa olevan ihmisen poislähtö voi tuoda ensimmäisenä ajatuksena sanat: Kiitos Herralle, että hän pääsi lepoon vaivoistaan! Läheisten ihmissuhteiden katkeaminen tai nuoren äkillinen lähtö herättää paljon ristiriitaisia ajatuksia ja kysymyksiä, ettei tiedä, mitä sanoa. Suru sumentaa mielen kokonaan ja lamauttaa kaikki toiminnat. Mielessä pyörivät vain Miksi? kysymykset.

Miten tällaisesta tilanteesta voi nousta? Miten ihminen voi saada kiitollisen mielen, menetysten, syvän surun ja kaipauksen keskellä?

Jobin elämä opettaa meille sen, että syvästä surusta toipuminen on pitkä prosessi. Tarvitaan aikaa surutyöhön. Hiljaisuutta ja keskustelua Jumalan ja ihmisten kanssa. Tarvitaan vierelläkulkijoita, kuuntelijoita ja kuormien kantajia. Syyllisyyden, katkeruuden ja syytösten täyttämä sydän ei puhdistu omin avuin. Lohdutuksen Jumala on valmistanut kaikille sureville lohdutuksen. Tämän löytäminen ja vastaanottaminen tuo rauhan ja antaa voiman elämän jatkumiselle, ja varmuuden siitä, että miksi kysymyksiin tulee aikanaan vastaukset, viimeistään Jeesuksen luona. Ilo odottaa anteeksiantamuksen oven takana. Kun annamme ja saamme anteeksi ja avaamme oven Jeesukselle, jolla on anteeksiantamus ja rauha, niin kiitollisuus ja rakkaus parantavat mielen haavat ja kiitosvirsille löytyy jälleen aiheita!

"Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy ikuisesti." (Ps. 136:1.)

perjantai 6. lokakuuta 2017

Kauppareissu Halpa-Hallissa oli kuin kirkossa käynti!

Minulla on huomenna hautajaiset Kempeleessä. Ajelin tänään Ouluun. Poikkesin Kiimingin Halpa-Hallissa ostoksilla. Sydänkulhojen kohdalla kohtasin iäkkään rouvan. Hän ihasteli samoja kulhoja, jotka olivat alennusmyynnissä. Ostin niitä neljä, kukkien alustoiksi Karpaloon. Siinä virisi pieni keskustelu Karpalosta ym. Rouvan äiti oli kotoisin Kuusamosta. Toivotin hänet tervetulleeksi Kuusamoon ja Karpaloon syömään. Rouva kulki perässäni kaupassa ja katseli, mitä ostan. Huomasin, että hän haluaisi keskustella enemmänkin. Vähitellen keskustelu siirtyi hengellisiin asioihin. Esittelin hänelle itseni ja hän esitteli itsensä minulle.

Sitten tiemme erosivat hetkeksi. Rouva teki omia ostoksiaan ja minä omiani. Rouva oli ehtinyt ensin kassalle. Hän hymyili tuttavallisesti pakettientekopaikalta ja näytti odottavan minua siinä. Ilmeet ja eleet kertoivat, että hänellä on kysymyksiä, joihin hän haluaisi vastauksia. Olin avoimena ja annoin Herran johtaa vapaasti asioiden kehittymistä. Rouva alkoi kertoa minulle elämästään samalla kun hän kulki rinnallani parkkipaikalle, jossa autoni odotti minua. Hän ihmetteli sitä, että hänellä on sellainen tunne, että me olemme kuin vanhoja tuttuja, vaikka näemme nyt ensi kertaa toisemme. Miten sinä voit puhua hänelle noin kauniisti ja olla hänelle niin ystävällinen, hän ihmetteli useampaan kertaan.

Seisoimme pitkään autoni luona. Rouva avasi elämäänsä. Kuuntelin ja otin osaa hänen lukuisiin menetyksiinsä. Raskain isku oli ainoan lapsen kuolema ja kodin menettäminen. Kärsimykset olivat jättäneet jälkensä rouvan olemukseen. Tunsin myötätuntoa häntä kohtaan. Ehdotin rukousta!

Seisoimme pimeän taivaan alla ja kannoin rukouksessa rouvan ja hänen murheensa Jeesuksen luo. Rouvan liikutus näkyi ja tuntui selvästi. Kutsuin hänet viikon kuluttua Oulun Adventtikirkkoon. Sanoin, että olen silloin puhumassa siellä. Hän otti yhteystiedot ylös. Kirjoitin ne muovikassiin, joka oli hänen kädessään.

Sitten hän alkoi kysellä enemmän eri uskontojen eroavaisuuksista ja kysyi, että mistä sen tietää kuka on oikeassa ja kuka väärässä? Kehotin häntä lukemaan Raamattua ja tutustumaan Jeesukseen ja hänen opetuksiinsa. Jumala kyllä johdattaa etsivää ja, ne, jotka tahtovat tehdä Jumalan tahdon, tulevat kyllä tietämään mikä oppi on Jumalasta ja mikä ihmisistä. Vakuutin hänelle Jumalan rakkaudesta ja armosta. Hän tunsi itsenä hyvin heikoksi ja syntiseksi. Sellaisiahan me kaikki olemme itsessämme, kerroin hänelle. Jeesus on tullut pelastamaan heikkoja ihmisiä, joita me kaikki olemme!

Kaikki, mitä puhuin hänelle, meni suoraan hänen sydämeensä ja teki suuren vaikutuksen. Pyhä Henki oli siinä ja vaikutti jumalallisella voimalla.

Rouva sanoi, että tämä kokemus on hänelle ihmeellinen ja hän tulee muistamaan tämän hetken elämänsä loppuun asti. Kädenpuristus ei riittänyt hyvästeiksi. Hän heittäytyi kaulaani, eikä olisi halunnut millään erota. Annoin hänelle autoni peräkontista Karpalon kasvimaan lehtikaalia ja pienen kukan rohkaisuksi. Sitten menin autooni ja lähdin liikkeelle kauniin konserttimusiikin soidessa autoradiosta. Ne olivat kuin taivaan salista tulleita säveliä. Rukoilin rouvalle pelastusta ja kiitin Herraa kaikesta, mitä koin lyhyen kauppareissun aikana. Näin hänet vielä hetken kulkemassa hartaissa tunnelmissa pimeällä parkkipaikalla kohti asuntoaan, jossa hänen miesystävänsä saa kuulla koskettavan kertomuksen illan tapahtumasta!

Kauppareissu Halpa-Hallissa oli kuin kirkossa käynti!

torstai 5. lokakuuta 2017

Älkäämme luopuko elävästä Jumalasta!

"Varokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta. Kehottakaa sen sijaan toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan "tänä päivänä", ettei kukaan teistä synnin pettämänä paatuisi. Mehän olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme loppuun asti vahvoina siinä luottamuksessa, joka meillä alussa oli." (Hepr. 3:12-14.)

Tämä varoitus on hyvin ajankohtainen, koska luopumista on niin paljon. Epäusko on suurin syy siihen, että ihmiset luopuvat elävästä Jumalasta ja hänen tahtonsa seuraamisesta.

Kun ihminen alkaa katsoa väärään suuntaan, niin voima katoaa. Itseluottamus ja vikojen etsiminen kaikkialta muualta, paitsi omasta sydämestä, johtaa luopumuksen tielle. Mieli sokeutuu ja sydämestä katoaa myötätunto ja rakkaus. Maailman henki tulee ryminällä sisälle sydämeen, jos ovi on avoinna. Sydämemme ovi pitää olla kaiken aikaa suljettuna maailmalle, mutta avoimena Jeesukselle ja hänen Hengelleen. Pyhä Henki varoittaa meitä joka hetki vaaroista, jotka uhkaavat meitä. Hän tekee sen Jumalan sanan kautta. Jos emme lue Raamattua ja rukoile, niin sydän kiintyy tähän maailmaan ja taivasasiat jäävät taka-alalle. Elävästä Jumalasta luopuminen johtaa meidät kuolleen epäjumalan luo. Jos ihminen ajattelee luopua kaikista jumalista, niin se ei onnistu. Kaikilla ihmisillä on joku jumala, elävä tai kuollut. Se asia, joka ottaa huomiomme, aikamme, voimamme, varamme jne. on meidän jumalamme. Kenelle kuuluu sydämemme, hänen me olemme, hän on meidän Herramme ja Jumalamme! On turvallista luovuttaa koko elämä Jeesukselle ja ajatella häntä kaiken päivää ja palvella häntä. Kun hän täyttää päivämme kokonaan, niin elämämme on sellaista, mistä olemme aina unelmoineet. Ei kuitenkaan välttämättä ulkoisesti vaan ennen kaikkea sisäisesti. Kun sydämessä on uusi maa ja uusi taivas, niin tämän maailman koettelemukset, huolet, vaikeudet ja ahdistukset eivät murskaa meitä toivottomuuteen! Synti kaikissa eri muodoissaan pettää meidät suurilla ja tyhjillä lupauksilla, jotka eivät toteudu. Jumalan lupaukset toteutuvat: ehdottomat varmasti ja ehdolliset Kristuksessa pysymisen kautta! Älkäämme luopuko elävästä Jumalasta!

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Eesau ja Jaakob eivät olleet identtiset kaksoset!

Aabrahamin poika Iisak meni naimisiin 40-vuotiaana Rebekan kanssa. Rebekka oli hedelmätön, mutta Iisakin rukouksiin vastattiin ja hänen vaimonsa alkoi odottaa lasta. Raskaus oli vaikea, koska kohdussa oli kaksi poikaa, jotka tappelivat keskenään. Syntyessään nuorempi poika piti vanhemman veljensä kantapäästä kiinni. Pojat eivät olleet identtiset, vaan aivan erilaiset ulkonäöltään ja luonteeltaan. Iisak oli 60-vuotias, kun kaksospojat syntyivät. Pojista tuli aikanaan kahden suuren kansan, edomilaisten ja israelilaisten, kantaisät.

"Pojat kasvoivat, ja Eesausta tuli taitava metsästäjä, joka viihtyi ulkona. Jaakob sitä vastoin oli rauhallinen mies, joka pysytteli teltoilla. Iisak rakasti Eesauta, koska söi mielellään riistaa, mutta Rebekka rakasti Jaakobia." (1. Moos. 25:27,28.)

E. G. White kuvaa hyvin Eesaun ja Jaakobin erilaisuutta kirjassaan A & O 1 s. 161.

"Eesau kasvoi seuraten omia mielihalujaan ja keskittäen kaiken harrastuksensa vain nykyhetkeen. Hän ei sietänyt kurinalaisuutta vaan viehättyi vapaaseen metsäläiselämään ja rupesi jo varhain metsästäjäksi. Hän oli silti isänsä suosikki. Hiljainen, rauhaa rakastava paimen piti tämän vanhemman poikansa raisusta tarmokkuudesta ja kuunteli mielellään jännittäviä kertomuksia hänen huimista seikkailuistaan vuorilla ja erämaassa, mistä hän toi kotiin palatessaan riistaa isälleen. Jaakob puolestaan oli mietteliäs, uuttera ja huolellinen. Hän ajatteli aina enemmän tulevaisuutta kuin nykyisyyttä ja tyytyi asumaan kotona hoidellen karjaa ja viljelysmaita. Varsinkin äiti piti siitä, että Jaakob oli kärsivällisen sitkeä, säästäväinen ja harkitseva. Hänen kiintymyksensä oli syvää ja voimakasta, ja hänen ystävällinen, uupumaton huomaavaisuutensa teki äidin paljon onnellisemmaksi kuin Eesaun rajut ja hetkelliset ystävyydenosoitukset. Rebekka piti Jaakobia rakkaampana poikanaan."

Profeetta Malakia ennustaa Eesaun ja ja Jaakobin tulevaisuuden näin:

"Ennustus, Herran sana Israelille Malakian kautta. Minä olen rakastanut teitä, sanoo Herra. Mutta te sanotte: "Miten sinä olet meitä rakastanut?" Eikö Eesau ollut Jaakobin veli? sanoo Herra. Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta vihasin. Minä tein hänen vuorensa autioiksi ja annoin hänen perintöosansa  aavikon sakaaleille. Kun Edom sanoo: "Meidät on murskattu, mutta me rakennamme  jälleen rauniopaikat", niin Herra Sebaot sanoo näin: Rakentakoot vain, mutta minä revin ne maahan. Heitä kutsutaan jumalattomuuden maaksi ja kansaksi, jota Herra vihaa iankaikkisesti. Teidän silmänne saavat sen nähdä, ja te sanotte: "Herra on suuri yli Israelin rajojen."" (Mal. 1:1-5.)

tiistai 3. lokakuuta 2017

Vieraan ikeen kantaminen on raskasta!



"Älkää suostuko kantamaan vierasta iestä yhdessä niiden kanssa, jotka eivät usko. Mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valolla ja pimeydellä?" (2. Kor. 6:14.)

Tässä on tärkeä opetus niille, jotka suunnittelevat avioliittoa. Uskovan ja uskomattoman välinen liitto on hataralla pohjalla. Ristiriidat ja erimielisyydet hajottavat yhteyden, jos molemmat osapuolet säilyttävät oman kantansa. Seurustelevan nuoren parin kannattaa käydä avioliittoon valmistava kurssi ennen häitä. Seurakunnallamme on erittäin monipuolinen kurssimateriaali, jossa käydään läpi avioliitossa eteen tulevat kysymykset ja haasteet. Suosittelen tätä kurssia kaikille. Avioliittoa ei pidä solmia hetken mielijohteesta ja tunnehurmassa, koska sen on tarkoitus olla koko elämänmittainen yhteinen matka.

Vieras ies on raskas kantaa. Se tuo päiviin enemmän pilvisiä päiviä kuin auringonpaistetta. Vanhurskaus ja vääryys ja valo ja pimeys ovat vastakohtia, jotka eivät täydennä toisiaan, vaan repivät ja raastavat sydämet rikki ja haavoille. Tämän tietävät vain ne, jotka ovat sen elämässä kokeneet. Näiden vaikeiden kokemusten ollessa päällä, tulee varmaan monta kertaa mieleen, miksi en rukoillut Jumalan johdatusta enemmän, silloin, kun olin rakastunut ja tunteet saivat vallan ja menin naimisiin tai muutin yhteen liian hätäisesti.

On suuri virhe ajatella, että kyllä minä muutan toisen osapuolen samansuuntaiseksi ajatuksilta, asenteilta ja käytökseltä kuin minäkin. Ihminen ei voi muuttaa toista mieleisekseen. Aluksi se voi tuntua onnistuvan, mutta pitkällä tähtäimellä ei. Arki tulee vastaan nopeammin kuin luulemmekaan.

Vain Jumala tuntee meidät läpikotaisesti. Hän tietää etukäteen, ketkä ihmiset sopivat ja täydentävät toisiaan ja ketkä voivat yhdessä palvella Jumalaa, toisiaan ja lähimmäisiään rakastaen. Kun kyselemme näitä asioita rukouksessa Jumalalta, noudatamme hänen tahtoaan ja suostumme kulkemaan Herran viitoittamalla tiellä, niin voimme selviytyä haasteista Jumalan armon avulla ja tulla siunatuiksi ja olla siunauksena maailmassa.

Kun valitsemme Jeesuksen, niin olemme voittajan puolella!

Kyllä nämä maailman tapahtumat ovat pelottavia. Loppu tästä tulee. Kaikki näyttää suistuvan raiteiltaan. Ihmiset ovat kiihkon vallassa. Joka puolella kuohuu. Tämä ei kuitenkaan tapahdu yllätyksenä. Kaikesta tästä on kirjoitettu Raamatussa. Jumala on varoittanut meitä hyvin selvästi tulevista tapahtumista. Rauhaa ei tule ihmisvoimin, vaikka neuvottelijoina olisi maailman viisaimmat miehet ja naiset. Paha on ihmisten sisällä ja mitkään ulkoiset asiat eivät saa tuota pahaa pois.

Onneksi Jumalan armo ei ole vielä kokonaan jättänyt maailmaa. Pyhä Henki toimii nyt suurella voimalla ja kutsuu ihmisiä parannukseen. Jokainen uskoon tullut ihminen vahvistaa Jumalan valtakunnan hyvää vaikutusta. Rakkauden kylmentymisen sijasta sen pitäisi kasvaa entisestään. Nyt meidän tulee rukoilla enemmän yhdessä toinen toistemme ja koko maailman pelastuksen puolesta. Saakoon enkelit vielä pidätellä sodan tuulia, ettei viimeinen myrsky puhkeaisi liian aikaisin.

On rohkaisevaa tietää, että maailman kohtalo on Jumalan kädessä. Mitään ei tapahdu ilman Jumalan sallimusta. Sekä kansakuntien että seurakunnankin kohtalo on Herran hyvässä hoidossa. Maailman monimutkaiset pyörät pyörivät Jumalan tarkan valvonnan alaisina. Jumalan suunnitelmia paholainen ei pysty estämään. Hyvän ja pahan välistä taistelua seurataan muuallakin kuin täällä maapallolla. Kun sota viimein päättyy, kenellekään ei jää epäselväksi kuka on oikeassa ja kuka väärässä.

Kun valitsemme Jeesuksen, niin olemme voittajan puolella!

maanantai 2. lokakuuta 2017

"Henki ja morsian sanovat: "Tule!"

Meidän aikamme muistuttaa vedenpaisumusta edeltävää - ja Sodoman ja Gomorran aikaa.

Minkälaisen kuvan Raamattu antaa näistä ajoista?

"Maa oli turmeltunut Jumalan edessä ja tullut täyteen väkivaltaa. Kun Jumala katsoi maata, hän näki, että se oli turmeltunut, sillä kaikki liha maan päällä oli turmellut vaelluksensa." (1. Moos. 6:11,12.)

"Herra näki, että ihmisen pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki hänen sydämensä ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat." (1. Moos. 6:5.) 

"Herra sanoi: "Koska valitushuuto Sodoman ja Gomorran  vuoksi on suuri ja koska niiden synnit ovat hyvin raskaat, minä lähden alas katsomaan, ovatko niiden asukkaat tehneet kaiken sen, mistä minulle on valitettu, vai eivät. Tahdon tietää sen." (1. Moos. 18:20,21.)

Herra näkee ja tietää myös meidän aikamme elämän maan päällä.

Mitä hän näkee?

Saman mitä mekin näemme ja kuulemme uutisissa. Väkivallanteot täyttävät maan. Laittomuus on lisääntynyt kaikkialla. Juhlintaa, juopumusta ja hillittömyyttä on seurannut kaikenlaiset rikokset.
Avoin jumalanpilkka on päivä päivältä täyttävä syntimitan ja Jumalan tuomiot tulevat vääjäämättä tämän maan päälle äkkiarvaamatta kuten ennenkin.

Kaikki pahan purkaukset ovat meille parannuskutsuja. Jumala toivoo, että kääntyisimme hänen puoleensa, tunnustaisimme ja hylkäisimme syntimme ja ottaisimme vastaan Jeesuksen ja hänen armonsa uudistavan voiman. Jumala haluaa pelastaa meidät. Elämän säilyttäminen on Jumalalle paljon mieluisampaa kuin sen hävittäminen. Sen tähden hän kerta toisensa jälkeen kutsuu meitä luokseen.

"Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon lahjaksi elämän vettä." (Ilm. 22:17.)