tiistai 24. lokakuuta 2017

Ilm. 3:14-22. Laodikean sanoma!

Puheeni tänään ev.lut. kirkossa Kuusamossa 

KRISTUKSEN RAKKAUS JOHTAA MEIDÄT SOVINTOON

Kirje Laodikean seurakunnalle
Lue ennen puhetta Ilm. 3:14-22.          Laodikea = kansan oikeus

Jumala on suojannut kaikkien ihmisten oikeudet. Jos me kunnioittaisimme ja noudattaisimme kaikkia ihmisoikeuksia, niin elämä olisi maailmassa aivan toisenlaista kuin se on nykyään!

Ilmestyskirjassa on Jeesuksen seitsemän erityistä kirjettä seurakunnille.
Vaikka nämä seitsemän kirjettä lähetettiin alkujaan seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle, niiden sanomat koskettavat meitä, kuten kaikkien muidenkin Raamatun kirjojen ja kirjeiden sanomat.

Kirjeiden sarja lähtee Efesosta ja päättyy Laodikeaan. Jokaisen seurakunnan hengellinen tila löytää vastineensa historiasta.
Efesolla kuvataan alkuseurakuntaa ja Laodikealla lopun ajan seurakuntaa. Muut aikakaudet tulevat siinä järjestyksessä kuin seurakunnat mainitaan.

Jokaisessa kirjeessä Jeesus esittäytyy seurakunnan hengellisen tilan mukaan. Kaikille seurakunnille Jeesus sanoo: ”Minä tiedän”. Hän on kaikkitietävä Jumala, jolle mikään ei ole salattua.

Seurakunnille annetaan kiitosta, nuhdetta ja neuvoja sekä lupaus voittajille. Kahta seurakuntaa Jeesus ei nuhtele mistään. Ne ovat Smyrna ja Filadelfia. Smyrna kuvasi vainottua marttyyrikirkon aikaa (100-313) ja Filadelfia lähetyksen ajan seurakuntaa, joka tunnetaan veljesrakkauden seurakuntana (1700-1840).

Laodikean seurakunta on poikkeuksellinen, koska se on ainoa seurakunta, jolle Jeesus ei anna mitään kiitosta.
Miksi Jeesus ei kiitä viimeistä lopun ajan seurakuntaa eli meidän ajan kristittyjä? Tämä on se kysymys, johon meidän tulisi etsiä vastausta tänä iltana.

Jeesuksen sanoma Laodikealle on neuvoa ja nuhdetta nykypäivän kristityille. Hän tietää ongelmamme ja ratkaisun niihin. Hän tuntee meidän tarpeemme ja tarjoaa rakastavasti apuaan.

Johanneksen aikana Laodikea oli rikas kauppakeskus, joka tunnettiin mm. arvokkaista mustista villakankaistaan, pankeistaan ja lääkärikoulustaan. Laodikeassa valmistettiin öljystä ja Frygian jauheesta silmävoidetta. Tämä ei kuitenkaan parantanut Laodikean seurakunnan hengellistä sokeutta. Kaupungin ohi virtaava joki sai vetensä Hierapoliksen kuumista lähteistä. Laodikean kohdalle saavuttuaan vesi oli kuitenkin jo jäähtynyt haaleaksi. Haaleudella kuvataan seurakunnan penseää, välinpitämätöntä ja passiivista tilaa. Jos sydämemme on penseä, se on merkki siitä, ettemme rakasta Jeesusta. Rakastamme jotakin muuta enemmän kuin Jeesusta. Rakkauden hehku on kuin tulen hehku. Sitä ei voi mikään sammuttaa.

Laodikeassa ei ollut virkistystä hengellisesti väsyneelle ja janoiselle sen enempää kuin lääkettä hengellisesti sairaillekaan. Seurakunta oli täysin tehoton ja Herran silmissä vastenmielinen. Kuumaa tai kylmää vettä voi kyllä juoda, mutta haalea vesi oksettaa. Haalea ja välinpitämätön seurakunnan tila on Jeesukselle suuri pettymys.
Välinpitämättömän seurakunnan suurena vaarana on omaksua tämän maailman arvot, joiden kovuus tulee esille liikemaailmassa ja politiikassa. Seurakunnan tehtävänä on julistaa evankeliumia, puolustaa heikkoja, sairaita, naisia, lapsia ja köyhiä, kuten Jeesuskin teki. Kaikenlainen väkivalta, alistaminen, pakottaminen, riistäminen, hyväksikäyttö ja syrjiminen ovat rikkomuksia ihmisyyttä vastaan. Tällaista toimintaa vastaan seurakunnan on taisteltava. Laodikean seurakunnan ongelma on siinä, ettei se ole taisteleva seurakunta. Jumalan seurakunta maan päällä on nyt taisteleva seurakunta. Emme taistele toisiamme vastaan, vaan toistemme puolesta, että kaikki pelastuisivat!

Jeesuksen sanat: ”olen oksentava” on futuurimuodossa, joten se antaa meille vielä armonaikaa parannuksen tekoon.

Laodikean seurakunnalle Kristus ilmoittaa olevansa luotettava todistaja ja Jumalan luomakunnan alku. Tällä auktoriteetilla Jeesus sanoo suoraan, että meidän ajan kristityt ovat hengellisesti penseitä, viheliäisiä, kurjia, köyhiä, sokeita ja alastomia, vaikka he itse kuvittelevat olevansa hengellisesti rikkaita, eivätkä tarvitse mitään.

Laodikean seurakunnalla on jalo tunnustus, mutta siltä puuttuu kristillistä lämpöä ja nöyryyttä. Ulkonaisesti seurakunta on rikas ja se luottaa siihen, mutta se on köyhä hengellisesti. Pahinta on se, että seurakunta ei ole tietoinen omasta tilastaan. Sen suurin tarve on hengellinen uudistus, ja juuri tätä Kristus korostaa arvioidessaan meidän aikamme kristillisyyttä.

Miten Laodikean seurakunta voi uudistua?

Jeesus neuvoo ostamaan häneltä puhdistettua kultaa, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Ahkeroi siis ja tee parannus!

1      Tulessa puhdistettu kulta kuvaa koeteltua uskoa, joka vaikuttaa rakkautena. Tämä on todellista taivaan rikkautta, jota Jeesus antaa meille.

2      Valkeat vaatteet kuvaavat Jeesuksen vanhurskauden viittaa ja Jeesus antaa sen meille lahjaksi. Emme tee mitään sitä ansaitaksemme. Saamme sen lahjana yksin armosta, uskon kautta, kun pyydämme sitä ja otamme sen vastaan.

    Silmävoide viittaa kykyyn ymmärtää Jumalan sanaa. Se kuvaa Pyhää Henkeä, joka kirkastaa sanan.  Se on lääkettä, joka auttaa Laodikean seurakuntaa näkemään todellisen hengellisen tilansa. Se on Pyhän Hengen työtä, jota meidän ei saa koskaan vastustaa tai väheksyä. 
      Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon!

Jeesus kolkuttaa sydämen ovella. Sydämen oven avaaminen on ihmisen vastuulla. Kristus ei murtaudu sisään.

Jumalan sana ja hänen sanansaattajansa julistama varoitus, nuhde ja kehotus, on kolkutus sydämen ovella. Se on Jeesuksen ääni, kun hän pyytää päästä sisään. Joka kerta kun kolkutuksesta ei välitetä, vähenee myös halu oven avaamiseen. Jos tänään laiminlyömme Pyhän Hengen kutsun, se ei kaiu yhtä voimakkaana huomenna. Sydän on herkkä paatumaan.

Lupaus yhteisestä ateriasta koskee niitä, jotka avaavat sydämensä oven Kristukselle.

”Me aterioimme yhdessä, minä ja hän.”

Tämä yhteinen ateriointi toteutuu tässä ajassa mm. ehtoollisella. Mutta jokainen ehtoollinen muistuttaa suuresta hääateriasta Jumalan valtakunnassa.

Viimeinen seurakunta saa nähdä Jeesuksen tulevan taivaan pilvissä. Sille annetaan lupaus:

”Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen”.

”Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.”

Ei kommentteja: