Jouluaattona 2009

Joulurauhan julistaminen Turusta on se hetki, kun Joulu ei ole enää ovella, vaan se on tullut ovesta sisään. Rauha on ihmisille tärkeä asia. Ensimmäiseen jouluun liittyy paljon dramatiikkaa. Köyhyyttä, epävarmuutta, pelkoa, takaa-ajoa, pakolaisuus jne. Sellainenkin arkinen asia kuin verotus, liittyy joulun tapahtumiin. Ihmeellistä Jumalan kirkkautta, johdatusta ja varjelusta saavat kokea Jumalan johdatuksessa elävät sekä alhaiset että ylhäiset, sydämeltään nöyrät, Jumalan palvelijat. Enkelit, paimenet, tietäjät, Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi ovat ilmestyneet historian näyttämölle. Puitteet ovat vaatimattomat, mutta tapahtuma on suuri ja merkittävä. Ihmiskunnan Vapahtaja on syntynyt. Tapahtumaa seurataan taivaan päämajassa hyvin tarkasti. Jokainen yksityiskohta on tarkasti suunniteltu ja valvottu. Mikään ei mennyt vikaan. Kaikki meni Jumalan "käsikirjoituksen" mukaan. Ennustukset ja kirjoitukset kävivät toteen kohta kohdalta. Jeesus syntyi juuri oikealla hetkellä, kun aika oli täyttynyt. Jeesuksen jokainen hetki maan päällä oli Jumalan kädessä. Voimme olla luottavaisella mielellä. Tulevatkin tapahtumat ovat Jumalan kädessä. Niistä on paljon tietoa Raamatussa. Aikaamme koskevat ennustukset täyttyvät silmiemme edessä. Kaikki menee nytkin "käsikirjoituksen" mukaan. Ennustukset ja kirjoitukset tulevat täyttymään juuri oikealla hetkellä, Jumalan aikataulun mukaan. Jeesus tulee takaisin. Hänen tuloaan ei voi mikään estää. Tämä on hyvä uutinen ja se antaa meille toivon. Parhaat päivät ovat edessämme.

Tänä jouluna söimme juhlallisen jouluaterian perheen parissa. Pöydän ympärillä oli kahdeksan henkeä. Saman verran kuin Nooan arkissa oli väkeä. Anne istui pöydän toisessa päässä ja minä toisessa ja lapset perheineen pöydän sivuilla. Lauloimme, 'Enkeli taivaan lausui näin', ja kiitimme yhteisestä juhlahetkestä Herraa. Anne ja Suvi olivat tehneet herkullisen jouluaterian. Kynttilät loistivat joka puolella ja niiden lukumäärä lisääntyi moninkertaiseksi, ikkunoista peilautumisen tähden. Joululaulut, lasten laulamina ovat mielestäni kaikkein kauneimpia.

Erikoista tämän vuoden jouluaatossa oli tietenkin 1-vuotiaan Jessican seuraaminen, kun hän otti ensi askeliaan. Mikael, isona poikana, osasi jo odottaa joulupukkia ja joululahjoja. Punaisen nutun ja valkoisen parran alta Mikael ei tunnistanut Terhoa. Joulupukin syliin Mikael ei rohjennut mennä, vaikka Jessica istuikin pukin polvella aivan kiltisti. Lahjat olivat kaikille mieluisia. Ilta meni nopeasti ja se oli kotoisen kodikas.

Kun kaikki olivat jo nukkumassa, kuuntelin upeaa joulukonserttia Wienistä. Kaikki laulut olivat aivan taivaallisia. Mietin minkälaista on kuunnella enkelien laulua, kun maan lapsetkin osaavat laulaa näin kauniisti!

Kiitos Herralle kaikesta!