Ajattelin aamulla, että tänään en enää ehdi tehdä Sympatia-keräystä enkä myydä joulukortteja kenellekään. Oli niin paljon muuta tekemistä ja asioiden hoitamista. Kassissani oli kuitenkin vielä jäljellä 40 kpl kaksiosaista korttia. Kun tulin iltapäivällä kotiin, pysäytin matkan varrella autoni, koska tunsin voimakasta kehotusta pistäytyä vielä muutamien ihmisten luona. Tiesin, että tällä alueella asuu eräs vanhempi ystävä, joka on aina antanut keräykseen ja ostanut joululehden.
Kun olin hänen ovellaan ja soitin kelloa, ei kuulunut vastausta. Koti näytti pimeältä, joten ystävä on ilmeisesti käymässä jossakin, ajattelin, ja olin lähdössä pois. Koputin kuitenkin varmuuden vuoksi ovelle, koska ajattelin, että ovikello ei ehkä toiminut. Koputuksen jälkeen sisältä kuului huudahdus: "Täältä tullaan!"
Ystävän matka ovelle kesti kauan, koska hänen liikkumisensa oli hidasta ja vaivalloista rollaattorin kanssa. Kun hän näki minut ovella, hänen kasvonsa tulivat iloisiksi. Hän pyysi minua tulemaan sisälle. Kun hän kuuli millä asialla olin, hänen ilonsa ei sammunut. Hän otti heti rahapussinsa käsilaukustaan ja pyysi minua olohuoneeseen, koska hän ei halunnut hoitaa asiaa oven raossa, vaan kaikessa rauhassa, kotinsa parhaimmalla paikalla. Ymmärsin, että olin tärkeä vieras, jota tämä ystävä oli kauan odottanut käymään hänen luonaan. Hän ihmetteli, että missä olen ollut, kun ei ole näkynyt. Hän puhui asioistaan vapaasti ja oli iloinen, kun kuuntelin.
Tämä ystävä oli saanut tänään postissa joulukortin ja siitä nousi hänen mieleensä kysymys, että mistä hän saisi itselleen joulukortteja? Nyt nuo kortit ovat hänen kätensä ulottuvilla, eikä hänen tarvitse lähteä niitä kylältä hakemaan. Hän osti 15 kpl kaksiosaista korttia ja antoi lahjansa myös Sympatia-keräykseen. Hän piti tuloani ihmeellisenä johdatuksena. Hän sanoi, ettei liikuntarajoitteisuutensa vuoksi ollut päässyt kylälle ostamaan kortteja ja kortit pitäisi saada viimeistään maanantaina postiin. Nyt hänen luonaan on mies, jolla on kädet täynnä kauniita kortteja. Hän ihmetteli asiaa pitkään ja oli iloinen johdatuksesta. Kerroin hänelle, että tunsin voimakasta kehotusta tulla hänen luokseen juuri sillä hetkellä. Hänen ilonsa tarttui myös minuun. Hän kertoi, että huomenna hänelle tulee vieras, joka kirjoittaa kaikki kortit ja maanantaina hän saa ne postiin.
Iloitsimme yhdessä ja sain rukoilla hänen puolestaan, kuten aina ennenkin, kun olen hänen luonaan käynyt.
Aamulla kassissani oli neljäkymmentä korttia, mutta päivän päättyessä niitä oli vain neljä. Jokaiselle ilmansuunnalle yksi. Kolme enkeli-korttia ja yksi kaunis tähdellinen joulukuusi. Nämä kortit muistuttavat minua Ilmestyskirjan kolmen enkelin sanomasta ja elämän puusta. Pian kolmen enkelin sanoma on julistettu kaikille kansoille todistukseksi ja sitten Jeesus tulee noutamaan omansa taivaaseen ja saamme syödä elämän puusta hyviä hedelmiä ja puun lehdetkin ovat kansojen tervehtymiseksi. Nyt on hyvä mieli hiljentyä sapatin viettoon!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti