Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa!

Maan päällä ei ole yhtään pyhää istuinta, jota kannattaa vanhurskaus ja oikeus. Taivaassa on sellainen istuin. Se on Jumalan valtaistuin. Tällä valtaistuimella istuja on Jeesus, joka on sekä armollinen että oikeudenmukainen hallitsija. Jeesus hallitsee maailmakaikkeutta jumalallisella arvovallalla. Hän on kuningas. Maan päällä ollessaan Jeesus sanoi Pilatukselle, että hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta. Se on taivaasta. Isä on antanut kaiken vallan Jeesukselle. Psalmissa 97 mainitaan tuli ja salamat. Nämä luonnon suuret voimat liitetään usein Jumalan tuomioiden kuvaamiseen. Ihminen ei hallitse luonnon voimia. Olemme sen monesti nähneet ja kokeneet. Efesolaiskirjeessä mainitaan ilmavallan hallitsija, jolla tarkoitetaan paholaista (Ef. 2:2.)
Seuraava lainaus valaisee tätä asiaa.
"Saatana on perehtynyt luonnon salaisuuksiin ja käyttää kaikkea valtaansa luonnonvoimien hallitsemiseksi Jumalan sallimissa rajoissa. Jumala suojelee luomiaan olentoja tuhoojalta. Mutta kristitty maailma on osoittanut halveksivansa hänen lakejaan, ja Herra tulee tekemään sen minkä on luvannut - poistamaan suojeluksensa niiltä, jotka kapinoivat hänen lakiaan vastaan ja pakottavat muut tekemään samoin. Kaikki ne ovat Saatanan hallinnassa, joita Jumala ei erityisesti suojele. Muutamia Saatana suosii ja auttaa edistääkseen omia tarkoituksiaan; toisille hän tuottaa vaikeuksia ja johtaa ihmiset uskomaan, että Jumala vainoaa heitä." (E.G.W. ST s. 373.)

"Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa! Herra on omiensa turva, hän pelastaa heidät pahojen käsistä. Päivä koittaa vanhurskaille, ilo niille, joiden sydän on puhdas. Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta, ylistäkää hänen pyhää nimeään!"

Hyvän ja pahan välinen suuri taistelu alkoi taivaassa ja se siirtyi maapallolle syntiinlankeemuksen seurauksena. Paholainen ennusti, että kielletyn hedelmän syömisen jälkeen ihmisten silmät avautuvat ja he tulevat tietämään sekä hyvän että pahan. Adam ja Eeva nielaisivat paholaisen syötin. Hyvän ja pahan todellisuus on avautunut silmiemme eteen kohtalokkain seurauksin. Kuinka paljon pahaa meidän täytyy vielä nähdä ja kokea ennen kuin paha hävitetään ja vain hyvä jää jäljelle? Herra tietää tämän.
Elämme vastakohtaisuuksien keskellä sekä maallisessa että hengellisessä mielessä. Valo ja pimeys, hyvä ja paha, totuus ja valhe, ilo ja suru, rakkaus ja viha jne. Nämä vastakohdat kohtaamme päivittäin ja joudumme jatkuvasti valintojen eteen. Kristityt, jotka rakastavat Herraa haluavat asettua hyvän puolelle. Hyvän valitsemisen hedelmänä kypsyy läheinen ystävyyssuhde Jeesuksen kanssa. Lähimmäisistä tulee veljiä ja sisaria, joita tahdomme rakastaa sillä rakkaudella, jolla Jeesus on meitä itseämme rakastanut. Hengen hedelmä on meissä kuitenkin kovin raaka, koska olemme kasvussamme keskeneräisiä. Hedelmä kuitenkin kypsyy aikanaan, jos pysymme Kristuksessa. Ihminen ei voi itse kypsyttää tätä hedelmää omassa voimassaan. Kristuksessa pysyminen on Hengen hedelmän kypsymisen ja säilymisen elinehto.