maanantai 30. marraskuuta 2009

Sanat rakentavat tai hajottavat yhteyttä!

Tämän aamun sana varoitti meitä pahan puhumisesta lähimmäisistämme. Pahan puhuminen takanapäin on panettelua. Se aiheuttaa paljon pahaa. Se rikkoo välejä ja murentaa ihmisten välisen luottamuksen. Se kylvää sydämeen epäluulon ja katkeruuden siemenet. Paholainen on keksinyt panettelun ja todennut, että se on tehokas keino hajottaa jopa ystävien välit. Olemme varmaan kaikki kokeneet kuinka kipeältä tuntuu sydänalassa, kun pahat juorut kantautuvat korviimme, varsinkin sellaiset juorut, joissa ei ole mitään perää. Panettelija on kuin myrkyllinen käärme, joka iskee yllättäen salaisesta piilopaikastaan ja jättää uhrinsa vaikeroimaan haavoittuneena oman onnensa nojaan. Panettelija tekee syntiä sekä ihmisiä että Jumalaa vastaan. Kielen synneistä on tehtävä parannus samalla lailla kuin kaikista muistakin synneistä. Synnin tunnustaminen ja anteeksi pyytäminen tuo rauhan ja ilon ja palauttaa luottamuksen.
Meidän pitäisi oppia puhumaan ihmisistä hyvää, kaunista ja kannustavaa. Sanoilla on suuri merkitys, ne rakentavat tai hajottavat yhteyttä.
Olen kuullut kertomuksen henkilöstä, jonka tapana oli puhua aina hyvää kaikista ihmisistä. Sitten erään kerran häneltä kysyttiin, että mitä mieltä hän on paholaisesta. Kysyjä ajatteli, että nyt hän varmaan sanoo jotakin negatiivista. Henkilö vastasi, että on hän ainakin ahkera.

Jeesus ei puhu meistä koskaan pahaa. Hän on Puolustaja Isän luona ja puolustaa meitä silloinkin, kun olemme rikkoneet häntä vastaan. Kun kadumme syntejämme ja pyydämme niitä häneltä anteeksi, saamme armon ja Jeesuksen ansiot luetaan hyväksemme.

"Pohjatuuli nostaa sateen, panettelu nostaa kiukun" (San. 25:23).
"Jättäkää siis kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen" (1 Piet. 2:1).

"Minä tahdon vaeltaa viisaasti, noudattaa totuuden tietä. Tulethan tuekseni! Minä tahdon toimia vipittömästi kaikessa, mikä valtaani kuuluu. En ryhdy mihinkään mikä on pahasta lähtöisin. Minä vihaan juonittelua, pysyn loitolla siitä. Olkoon vilppi minusta kaukana, pahuudesta en tahdo tietää. Sen, joka toista panettelee, minä vaiennan. Kopeaa katsetta ja ylpeää sydäntä minä en siedä. Kenet miehistä näen luotettavaksi, sen otan lähelleni. Ken vaeltaa totuuden tietä, se saa olla palvelijani. Minun luonani ei ole sijaa sille, joka toista pettää. Ken puhuu valheita, se pysyköön poissa silmistäni. Joka aamu minä käyn oikeutta, minä hävitän maastani lainrikkojat. Minä hävitän väärintekijät Herran kaupungista." (Ps. 101:2-8.)

Uusi Jerusalem on Herran kaupunki, jossa ei ole väärintekijöitä. Siellä on hyvä ja turvallinen olo! Pääpanettelija on saanut tähän kaupunkiin porttikiellon! Ne, jotka seuraavat tätä herraa, jäävät myös portin ulkopuolelle!

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

tosi antoisaa tekstiä kattilasta tuli öljyä yli äyräiden , tämän sanomaan pitäis kuuluman jokaisee tyhjään kattilaan ja soppa kauha jolla tuoretta öljyä voi. palvelija HERRASSA jakaa täydet pisteet ja papukaijan merkki päälle. tämä sanoma lehteen ja pian ja täydet oikeudet päälle t:ari-pekka sata lasissa HERRALLE ! KIITOS PAAVO

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos, Ari-Pekka rohkaisustasi!
Toivottavasti blogini sivuille tulisi enemmän lukijoita ja lukijat rohkenisivat kirjoitella ajatuksiaan. Kaikilla on jotakin annettavaa yhteiseksi iloksi ja hyödyksi! Kirjoitusvirheet ja sanontojen "kömpelyys" ei haittaa. Kanssakäyminen ja yhteys ihmisten välille muodostuu pienistä asioista.
Haluan pitää ovet auki kaikille ihmisille. Ajatuksesi voi olla puolesta tai vastaan. En ole tähän mennessä sensuroinut yhtäkään kommenttia.

Anonyymi kirjoitti...

"Sen, joka toista panettelee, minä vaiennan."
Tää on kyllä tosi vaikeeta, vai ootteko onnistuneet.

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos sinulle hyvästä kommentista!
Hyvä, kun lukijat pohtivat sanontoja syvällisesti ja tuovat ajatuksensa esille vapaasti!

Vastaan sinulle lyhyesti. Toisetkin voivat tehdä niin.

Mielestäni ihminen ei pysty vaientamaan panettelijaa ollenkaan. Jos yhden panettelijan saa voitettua ystäväksi ja hän lopettaa panettelun, kymmenen panettelijaa voi nousta tilalle, kateuden tähden. Mitä enemmän ihmisiä tulee elävään uskoon sitä parempi ilmapiiri voi tulla perheisiin, työpaikoille, yhteisöihin jne. Ehkä tästä seuraa myös se, että panettelu voi vähentyä. Tuskin se kuitenkaan loppuu, koska joukkoon jää aina sellaisia, jotka rakastavat panettelua, eivätkä halua siitä luopua.
"Joka salaa panettelee lähimmäistänsä, sen minä hukutan" (Ps. 101:5 VKR.) Näin asia ilmaistaan vanhemmassa käännöksessä.
Psalmi 101 kuvaa Jumalan mielen mukaista hallitsijaa, jollainen Daavid oli. Hän pyrki tekemään asiat oikein ja hallitsemaan vanhurskaasti, mutta hän oli kuitenkin vajavainen ja syntinen ihminen eikä pystynyt vaintamaan panettelijoita. Daavid esikuvasi kuitenkin Kristusta. Kristus on Jumalan mielen mukainen hallitsija täydellisesti ja hän pystyy vaientamaan panettelijat. Hän tulee vaientamaan kaikki panettelijat täydellisesti, hukuttamalla heidät viimeisenä päivänä tulijärvessä. Olen tästä kirjoittanut aiemmin.

Psalmit ovat esikuvallisia ja niiden ylevät ajatukset toteutuvat Kristuksessa, viimeistään uudessa maassa.

Anonyymi kirjoitti...

Eiköhän meidän tule vain pitää esillä Jumalan käskyä. "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi." Mun ymmärtääkseni tämä sisältää ei vain valheiden levittämistä, vaan myös toden puhumisen pahassa tai näennäisen hyvässä (esim.rukousaiheina) tarkoituksessa. Sillä "rakkaus peittää syntien paljouden". Olkaamme Kristuksen seuraajia, ei vain sanoissa vaan teossa ja totuudessa.

Anonyymi kirjoitti...

Näin se on. Totuuden teoriasta ei ole mitään hyötyä, jos puhuttu sana ei millään lailla toteudu käytännön elämässä.
Yhdeksäs käsky on juuri se käsky, joka kieltää panettelun ja väärän todistuksen antamisen lähimmäisestä.
Kaikki käskyt pitävät sisällään paljon enemmän sanomaa ja voimaa sen toteuttamiseen kuin osaamme edes ajatella. Olen kuullut selityksen, että jokainen käskyjen "älä"-sana pitää sisällään voiman sen toteuttamiseen.
Jos meillä ei ole muita jumalia kuin Herra, niin silloin emme tule tekemään patsaita ja kuvia kumarrettavaksemme. Tämä ajatus toteutuu kaikkien muidenkin käskyjen kohdalla. Jos rakastamme ja palvelemme Herraa koko sydämestämme, niin emme halua tahallamme pilata kenenkään mainetta ja puhua pahaa lähimmäisistämme. Heikkoudessamme teemme kuitenkin virheitä ja erehdymme jokainen ja joka päivä. Tämän tähden tarvitsemme Jumalan armon ja Vapahtajan ansiot. Armoa ei kuitenkaan tule koskaan käyttää synnin puolustamiseksi. Pahan puhumisesta on tehtävä parannusta jo ajatuksen asteella.

Paavo Hautala kirjoitti...

Luin uudelleen tuon kohdan, jota on kommentoitu. Siinä tarkoitetaan myös sitä, että jos joku puhuu meille pahaa jostakin lähimmäisestä, niin meidän tehtävämme on puuttua asiaan ja vaientaa tuon pahanpuhujan suu esimerkiksi puolustamalla sitä, josta puhutaan pahaa ja korostaa hänen hyviä ominaisuuksiaan. Voi myös sanoa suoraan, ettei halua puhua toisesta mitään pahaa. Pahaa ei kannata laittaa kiertoon. Se ei rakenna ketään. Siinä on kasvun paikka, että opettelemme puhumaan hyvää toisita ihmisistä. Voisimmeko perustaa hyvän kierrätyskeskuksen?