"Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Ja minä näin mahtavan enkelin, joka kuulutti kovalla äänellä: "Kuka on arvollinen avaamaan kirjan ja murtamaan sen sinetit?" (Ilm. 5:1,2.)
Ilmestyskirjan neljäs ja viides luku kuuluvat kiinteästi yhteen. Näiden lukujen sanoma tuo mieleeni Jeesuksen kruunajaiset taivaassa, jotka pidettiin siellä, kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen astui ylös taivaaseen. Jeesuksen alentuminen ja korotus voidaan nähdä näiden lukujen teksteissä. Kun ajattelemme taivaallista jumalanpalvelusta, niin kaksikymmentäneljä vanhinta voisivat lukea kuorolausuntana alkutekstiksi, ennen voittoisaa hymniä, sanat:
"Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: "Jeesus Kristus on Herra." (Fil. 2:5-11.)
Luomisen perusteella taivaan valtaistuin kuuluu Jeesukselle ja lunastuksen perusteella se on vahvistettu hänelle kuuluvaksi ikuisiksi ajoiksi. Kaikki olennot tunnustavat Jeesuksen herruuden iankaikkisesti. Lusifer ei onnistunut kukistamaan Isää eikä Poikaa Jeesusta Kristusta hänen valtaistuimeltaan. Maallisesti ajateltuna valtaistuin peritään tai saadaan voittoisan taistelun jälkeen. Pohdin, että sopivatko nämä ajatukset myös taivaallisen valtaistuimen kohdalla?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti