Kuusamo
|
Guossán |
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| www.kuusamo.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Koillismaan seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| – kaupungiksi | 2000 |
| Kokonaispinta-ala | 5 808,95 km² 10:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 4 978,14 km² |
| – sisävesi | 830,81 km² |
| Väkiluku | 16 366 72:nneksi suurin 31.5.2012 [2] |
| – väestötiheys | 3,29 as/km² (31.5.2012) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 16,4 % |
| – 15–64-v. | 63,7 % |
| – yli 64-v. | 20,0 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 98,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 1,1 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 221:nneksi suurin 2012 [4] |
Historia
Alkuajat
Kuusamossa on ollut asutusta jo kivikaudella. Siitä on löytynyt runsaasti merkkejä ajalta 2000–3000 eaa.. Kivikautista esineistöä on löydetty mm. Ahvensalmelta sekä Poussunjärven ja Verkkosalmen rannoilta. Rautakauden aikaista esineistöä edustavat mm. Suolijärven rannalta löydetyt kuparisoljet ja hopeisen kaularenkaan kappaleet.[6]Keskiajalta 1800-luvulle
Alkuaan Kuusamo lueteltiin Kemin Lappiin. Seudulla sijaitsi Kemin Lapin kaksi eteläisintä saamelaiskylää, Kitkan kylä Kitkajärven pohjoisrannalla nykyisen Posion kunnan alueella ja Maanselän kylä Kuusamojärven pohjoisrannalla. Muut Kemin Lapin kylät olivat Sodankylä, Sompio, Kittilä, Kuolajärvi ja Inari. Kemin Lapin saamelaiset olivat yleensä metsästeleviä ja kalastelevia puolipaimentolaisia, jotka omistivat myös jossain määrin porokarjaa. Kuusamon alueella asustaneet saamelaiset hankkivat elantonsa kuitenkin pääasiassa villipeurojen pyynnillä ja kalastuksella.[6]
Omaksi seurakunnakseen Kuusamo erotettiin Kemin Lapista 1675 ja ensimmäisen kirkkonsa se sai viisi vuotta myöhemmin. Kuusamon ensimmäinen kirkkoherra oli Gabriel Tuderus. Kuusamon emäseurakunta ulottui tuolloin Iijoen latvoilta Inarin Lappiin. Vuonna 1747 erotettiin Sodankylä omaksi seurakunnaksi sekä samana vuonna erosi Inari sekä edelleen 1776 Kuolajärven pitäjä. Pääosin Kuusamon länsiosasta muodostettu Posion kunta alkoi toimia vuoden 1926 alussa.[6]
1900-luku
Ensimmäinen maailmansota merkitsi vakavaa iskua elinkeinoelämälle, sillä rajan sulkeuduttua pitäjä menetti kaupanvälittäjän asemansa. Samoin menetettiin tukkisavotat ja muut työmahdollisuudet rajan takana. Toinen maailmansota oli niinikään tuhoisa pitäjälle, sillä sodassa kaatui yli 500 kuusamolaista. Suurin osa pitäjät hävitettiin saksalaisten vetäytyessä pohjoiseen. Kuusamon asukasluku kasvoi tasaisesti aina 1960-luvun lopulle, jolloin se kääntyi laskuun. 1980-luvulla väkiluku alkoi jälleen kasvaa.[6]Aluemuutokset
Kuusamon itäosa (noin 1 700 km²) luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940, vallattiin takaisin 1941 ja luovutettiin uudelleen 1944. Syksyllä 1944 aikana Itä-Karjalasta Kiestingin suunnasta vetäytyneet saksalaiset sotajoukot tuhosivat, pääosin polttamalla, Kuusamon asutuksen. Kirkonkylän osalta tuho oli melkein täydellinen, vain muutaman rakennuksen jäädessä pystyyn. Nämäkin tosin pahoin vaurioituneina. Venäläiset joukot, jotka saksalaisten vetäytymisen jälkeen rauhansopimusta rikkoen miehittivät Kuusamon, rakensivat Kirkkokedon alueelle joukoilleen ”korsukaupungin”. Myöhemmin vetäytyessään alueelta puna-armeija täydensi Kuusamon tuhoa rikkomalla ja varastamalla suomalaisten yksityisomaisuutta, sekä tuhosivat räjäyttämällä kaikki Salpa-linjan teräsbetonibunkkerit. Kun rauhanteon aika tuli, liitettiin kunnan viljamimmat, vauraimmat ja matkailunähtävyyksinä arvokkaimat kylät Paanajärvi ja Tavajärvi Neuvostoliitolle.Nimi
Aluetta alettiin kutsua Kuusamoksi 1690-luvun alussa Kuusamojärven mukaan. Ei ole varmaa tietoa, mistä järvi sai nimensä, mutta Kuusamon entinen apulaispappi Elias Lagus (1741–1819) on katsonut sen olevan saamelaista alkuperää ja tarkoittavan kuusimaata. Nimen taustalla voisi olla myös kuusama eli lehtokuusama, joka oletettavasti on kasvanut Kuusamojärven rannalla.[6]Luonto
Kuusamon luonto on pinnanmuodoiltaan ja kasvillisuudeltaan hyvin omaleimainen. Lapin eteläpuolella Kuusamon ylänkö on ainoa seutu, missä maanpinnan korkeusvaihtelut ovat yli 200m. Tyypillisiä ovat myös kanjonilaaksot, joissa kosket ja könkäät kuohuvat vielä vapaina.[6]
Kallioperä ja tunturit
Kallioperältään Etelä-Kuusamo kuuluu ns. Itä-Suomen graniitti-gneissialueeseen, joka on iältään maapallon vanhimpia. Se on ehtinyt kulua lähes tasaiseksi, loivat vaarat ovatkin tyypillisiä Etelä-Kuusamolle. Pohjois-Kuusamon kallioperä kuuluu noin miljardi vuotta nuorempaan ns. Karjalaiseen liuskevyöhykkeeseen. Tästä vuoristosta ovat kertomassa mm. monet yksittäiset jäännösvuoret, joiden, laet ovat jääneet ympäristöään korkeammalle. Poimuvuoriston liuskekivien yhteydessä on paljon runsaskalkkisia karbonaattikiviä. Kuusamon ylänkö sijaitsee kauttaaltaan yli 200m merenpinnan yläpuolella. Yli 300m korkeuteen yltäviä lakia on 20 ja näistä seitsemän tavoittaa 400m korkeuden. Mahtavimman tunturijakson (Rukatunturin-Valtavaara) lounaispää on 25 km kirkonkylän pohjoispuolella. Eteläisin tähän kuuluva laki on Pyhätunturi (470m), jonka jälkeen seuraavat itse Ruka (462m), Valtavaara (492m) ja pohjoisimpana jyrkkäpahtainen Konttainen (423m). Idässä lähellä valtakunnan rajaa kohoaa Kuntivaara (481m). Kunnan etelä- ja keskiosan korkeimpia huippuja ovat Yli-Kitkan itäpuolinen Naatikkavaara (432m), n. 10 km kirkonkylän eteläpuolella oleva Salmivaara ja sen itäpuolella vesireittien välissä Mustavaara sekä Marjovaara. Marjovaarasta kaakkoon on yli 10km. pitkä vaarajakso, jonka korkein huippu on Iivaara (469m).[6]Yleisin maalaji on moreeni. Paljaita kalliopintoja on pääasiassa tuntureiden rinteillä ja kanjoneissa. Moreenista muodostuneet, mannerjäätikön liikesuunnan mukaiset drumliiniharjanteet antavat pinnanmuodoille länsiluode-itäkaakkosuunteisen yleisleiman. Kuusamossa näitä drumliinimaisemia on vanhastaan kutsuttu selkämaiksi eli selännemaisemiksi. Maiseman juovikkuuden vuoksi puhutaan täällä poikkimaiseen tai pitkinmaiseen kulkemisesta.[6]
Paikoin Kuusamossa on myös mannerjäätikön virranneiden sulavesien lajittelemaa ainesta, soraa ja hiekkaa. Lajittuneita maalajeja on etenkin harjujaksojen yhteydessä. Laajin harjujakso kulkee Joukamojärven pohjoispuolelta Kuusamon kirkonkylän kautta Vasaperän-Haatajan seutuville ja sieltä edelleen Yli-Kitkan ja Livojärven välisen kannaksen kautta Korojoen latvoille. Toinen huomattava harjujakso sivuaa Kuusamoa Etelässä Suomussalmen jaTaivalkosken rajamailla. Siellä täällä maastossa on myös tuulen lajittelemaa ja kuljettamaa lentohiekkaa. Kasvillisuus on sitonut nämä muinaiset hiekkakinokset, dyynit jo vuosituhansia sitten. Kuusamon meijerin ympäristö kirkonkylän pohjoispuolella on tyypillistä tuulen kerrostamaa kukkulamaastoa.[6]
Vesistö
Kuusamoa halkoo vedenjakaja, joka erottaa Vienanmeren ja Pohjanlahteen laskevat vedet Pohjois-Kuusamon järvet laskevat vetensä itään Venäjän puolelle Oulanka- ja Pistojokia myöten. Etelä-Kuusamon vedet puolestaan laskevat etelään Iijoen vesistöön. Sallan puoleleta alkunsa saava Oulankajoki virtaa halki Oulangan kansallispuiston, jossa siihen yhtyvät Maaninkajoki ja Aventojoki. Yläjuoksullaan joki virtaa pitkälti mahtavassa jyrkkärinteisessä kalliorotkossa muodostaen komeita koskia, Kuten Taivalkönkään (putouskorkeus 6,2m) Kiutakönkään ja Paanajärven välillä joki kiermurtelee hiekkakerrostumien täyttämässä leveässä, kalliorinteisessä laaksossa. Lähellä valtakunnan rajaa Oulankajokeen yhtyy Kitkajoki, jonka latvajärviä ovat Yli-Kitka ja Ala-Kitka Kuusamon länsirajalla. Kitkajoessa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä, kuten Myllykoski, Aallokko ja Jyrävä. Kuusamon tunnetut rotkolaaksot, kurut ja kanjonit ovat muistoina ikivanhoista kalloperän siirroksista ja jääkauden sulamisvesien työstä. Tunnetuimmat ovat Kitka- ja Oulankajokiin liittyvät könkäät ja kalliopahdat sekä Etelä-Kuusamon rotkojärvi Julma Ölkky.[6]Kuusamon itäisten järvien Kiitämän, Suininhin ja Vuotungin vedet virtaavat koilliseen pitkin Kuusinjokea, joka yhdessä Oulankajoen kanssa laskee Paanajärveen valtakunnan rajan taakse. Osa tämän joen koskista on kahlittu Vuotunkiin 1956 rakennetulla Myllykosken voimalaitoksella. Eteläisin Vienanmereen laskeva vesistö on Pistojoen reitti, jonka kautta laskevat Kuusamon pitäjän keskiosan suuret järvet Kuusamo- ja Muojärvi sekä Joukamojärvi. Kirpistö on ihmisten tekemä ns. bifurkaatiojärvi. Sen vedet laskevat kahtaalle: Kuusinkijokea pitkin Oulangan reittiin ja Pistojoen reittiä kaakkoon. Iijoen reitti kerää vedet pääosasta Etelä-Kuusamoa ja Posion eteläosista. Kuusamon kaakkoisosan vedet laskevat Suomussalmen reittiin. Alueen järvistä erikoisin on Julma Ölkky, jonka rantakallioiden jyrkät seinämät ovat paikoin yli 50 metrin korkuiset. Useimmissa Kuusamon järvissä näkyy selvästi seudun maankamaran muodoille ominainen suuntautuneisuus. Alaltaan pienet järvet sijaitsevat mannerjäätikön liikesuunnan mukaisissa painanteissa. Laajemmissa järvissä ilmenee samanlainen suuntaus niemissä ja saarissa sekä niiden väliin jäävissä järven selissä.[6]
Kasvillisuus
Suot peittävät noin kolmanneksen Kuusamon pinta-alasta. Suokasvillisuutensa puolesta alue kuuluu ns. Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Oma lukunsa ovat rinnesuot, joiden synty liittyy läheisesti ilmaston viileyteen ja runsaaseen ilmankosteuteen.[6]
Eläimistö
Kuusamon eläimistä on verrattain runsaslajinen. Kaikkiaan suurpetoja, karhua, sutta ja ahmaa tavataan täällä tuon tuosta. Pienemmistä petoeläimistä mainittakoon kettu, supikoira, kärppä, lumikko, minkki, näätä, mäyrä ja saukko. Alueen yleisimpiä lintuja kesäaikaan ovat pajulintu, järripeippo, pyy, leppälintu, peippo ja kuukkeli. Avosoiden linnuista tavallisia ovat mm. kurki, joutsen ja metsähanhi.[6]Ilmasto
Kuusamon ilmasto on varsin ankara. Vuoden keskilämpötila on 0°C ja Kuusamon säähavaintoasemalle on laskettu jopa suurin talven ankaruutta kuvaava indeksi koko Suomessa. Vuotuinen sademäärä alueella on n. 520mm. Alueen suurilmastolle ovat ominaisia mantereiset suurivaihtelevaiset lämpösuhteet ja viileistä oloista johtuvat merelliset kosteussuhteet. Kuusamo kuuluu myös Suomen runsaslumisimpiin seutuihin. Runsaan lumisuuden vuoksi Kuusamon metsät ovat Suomen pahimpia lumituhoalueita.[6] Kuusamon pakkasennätys on -48°C, joka mitattiin tammikuussa 1985 Kiutakönkään mittauspisteessä. Lämpöennätys taas on +31.2°C heinäkuulta 2003. Sadepäiviä on keskimäärin 212 kappaletta vuodessa.Matkailu
Suomen kunnista Kuusamossa on viidenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 6 300 kpl.[8] Matkailijoille on tarjolla mm. koskenlaskua, patikointia, moottorikelkkailua, kalastusta, metsästystä ja laskettelua. Kunnassa sijaitsee Kuusamon Suurpetokeskus.
Karhunkierros
Kuusamon kuuluisin vaellusreitti on pääosin Oulangan kansallispuistossa kiertelevä Karhunkierros, jonka pituus on noin 70 kilometriä (Ristikalliolta) ja 80 km (Hautajärven luontotuvalta, Sallan kunnan puolelta). Pienen Karhunkierroksen lähtö- ja päätepiste on Juuman kylässä ja reitin pituus noin 12 km. Pienen Karhunkierroksen varrella on useita pysähdyspisteitä ja nähtävyyksiä, mm. Jyrävän putous, joka on yksi Suomen korkeimmista putouksista. Myös vuonna 2006 kuvatun elokuvan Suden arvoitus kuvauksia suoritettiin Jyrävän putouksen juurella.Ruka
Ruka on Kuusamon talvimatkailun keskus, joka sijaitsee Kuusamosta noin 25 km pohjoiseen. Rukatunturin korkeus merenpinnasta on noin 490 metriä. Ruka ei kuitenkaan ole tunturi vaan vaara, sillä sen huipulla on kasvanut puita, jotka on hakattu pois.Suurimmat järvet
Joukamojärvi, Iijärvi, Iso-Kero, Irni, Kiitämä, Kitka, Kurkijärvi, Kuusamojärvi, Muojärvi, Suininki, VuotunkiSuurimmat joet
Venäjän puolelle laskevia jokia ovat: Oulankajoki, Kitkajoki, Kuusinkijoki (Koutajoen vesistö), sekä Pistojoki. Iijärvestä alkunsa saava pitkä Iijoki laskee Pohjanlahteen.Tunnettuja kuusamolaisia
- Timo Halonen, Kuusamon kaupunginjohtaja
- Hannu Hautala, valokuvaaja
- Kaarlo Hänninen, filosofian tohtori, kirjailija, kansanedustaja 1924-1939
- Tuomo Hänninen, poliitikko
- Anssi Koivuranta, mäkihyppääjä
- Markku Myllylä, Kalatalouden keskusliitto, toiminnanjohtaja
- Pirkko Määttä, hiihtäjä
- Kalevi Oikarainen, hiihtäjä, maailmanmestari, rajamies
- Jarkko Petosalmi, kuusamolaissyntyinen muusikko, mm. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus
- Mikko Pätsi, jääkiekkomaalivahti
- Reino Rinne, toimittaja, kirjailija ja ympäristöaktivisti
- Pauli Saapunki, kansanedustaja, pitäjäneuvos
- Kepa Salmirinne, muusikko
- Tapio Tuomela, kuusamolaissyntyinen säveltäjä
- Veikko Törmänen, kuusamolaissyntyinen kuvataiteilija Oulussa
- Rock-yhtye Zero Nine ja metalliyhtye A.R.G. on perustettu Kuusamossa.
Katso myös
- Julma Ölkky - kanjonijärvi Kuusamossa
- Kiutaköngäs - Oulankajoen koski
- Kuusamotalo - kulttuuri- ja kongressitalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti