Joka korkeimman suojassa istuu, kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, sanoo hän: Herra on minun linnani, turvapaikka ja Jumalani.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on
turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua
suojelee.
Sinut päästää Hän pois paulasta, sulillansa Hän sua suojelee. Alla siipiensä olet turvassa, kilpi on uskollisuutensa.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on
turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua
suojelee.
Ethän pelkää sä yön kauhuja, et ruttoa, kulkutautia. Tuhat kaatukoon vain sinun sivultasi, ei se järkyttää voi rauhaasi.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on
turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua
suojelee.
Enkelvartio käy teilläsi, ettei jalkasi loukkaantuisi. Kädet rakkahat kantavat suojaten yli kuilujen vaarallisten.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on
turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua
suojelee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
"Hän, joka asuu luona Luojan, varjossa Kaikkivaltiaan, hän löytää korkeimman suojan matkalleen päälle maan..." Psalmista 91 on tehty useampiakin lauluja. Tuossa pätkä Pekka Simojoen versiosta. Lauluryhmämme on laulanut sitä. Tuo kirjoittamasi on myös tuttu, ja se on tekstille uskollisempi, mutta itse en ole pitänyt sen sävelestä. Ja meillä oli ylistysryhmässä siitä kielioppivirheellinen sanamuoto: "Hrran suojaamanaan" - annan vissiin pienten asioiden häiritä itseäni liian helposti...
Olen kanssasi samaa mieltä laulun sävelestä. Siinä on mielestäni vähän sellainen kevyen keinuva sävelkulku. Tietty laulutapa antaa myös oman leimansa laulun henkeen. Mielestäni Raamatun teksteihin tehdyissä lauluissa tulisi olla ylevä ja kohottava sävel, joka kuvaisi hyvin tekstin sanoman sisältöä. Em. laulu on runona erittäin hyvä!
Lähetä kommentti