Muutamia Annen ottamia kuvia Utsjoelta

Utsjokisuun koulun pihalla, Utsjoentie 48 a, sapattina 22.9.2012. Kuvassa vasemmalta: Senora, Toni, Raija ja Paavo.

 
Vierailimme tässä Birit ja Mauri Norin kodissa, Utsjoentie 2129. Vierailupäivä oli Maurin nimipäivä 22.9. Lauloimme Maurille onnentoivotus laulun. Sain kuulla, että Mauri on kotoisin Pohjanmaalta, Teuvalta. Hän tapasi saamelaisen Biritin Hopeaniemessä. Tämä kokemus yhdistää meidät, koska mekin tapasimme Annen kanssa toisemme samassa paikassa ja minäkin olen kotoisin Pohjanmaalta. Anne ei ole kuitenkaan saamelainen, mutta kuntohoitaja, kuten Biritkin. Olemme olleet työssä kuntohoitajina samassa paikassa, Toivonlinnassa, Piikkiössä ja siellä olemme tutustuneet Biritiin n. 30 vuotta sitten.

Rastekainen, Norjan puolella oleva vuoren harjanne. Tenojoki virtaa kuvan alaosassa.

Lunta näkyy vuoren huipulla. Vuori on asumatonta seutua.
 
Utsjoen ruskaa 22.9.2012.

Taloja Tenojoen rannalla. Talot ovat Norjan puolella.

Raija ja Senora iloisina Ohcejohkassa. Lapin ja Utsjoen vaakunat näkyvät selvästi. Utsjoen vaakunassa on mustalla pohjalla revontulet ja Pohjantähti. Lapin vaakunassa on punaisella pohjalla mies, nuija kädessä.

"Utsjoen kunnanvaakuna on saanut aiheensa Lapin talvesta. Vaakuna kuvastaa kaamosajan pimeyttä Suomen pohjoisimmassa kunnassa, jonka taivasta hallitsevat tällöin revontulet ja Pohjantähti.
Lapin maakunta
Punaisessa kentässä luonnonvärinen villimies, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa; otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele. Kilven päällä kreivikunnan kruunu." Wikipedia
Olof Eriksson

Tätä siltaa pitkin kävelimme Norjan puolelle.

Suomen ja Norjan rautainen rajamerkki Tenojoen ylittävän sillan puolivälissä. Norjan kuningaskunnan ja Suomen tasavallan kohtaamispaikka. Rajamerkki on pystytetty sillan valmistumisvuonna 1993. Huom. Molempien maiden tunnuksena on leijona.

 "Norjan vaakuna on Norjan kuningaskunnan kansallistunnuksena käytettävä vaakuna. Norjan vaakuna on yksi Euroopan vanhimmista, sillä vaakunan historia voidaan ajoittaa aina 1200-luvulle asti, jolloin Haakon IV Haakoninpoika käytti kilpeä, johon oli kuvattu leijona. Punainen väri on mainittu kuninkaan saagassa. Vuonna 1280 Kuningas Eirik Magnusson lisäsi kruunun ja hopeisen kirveen. Kirves on ase, jolla Pyhä Olavi surmattiin Stiklestadin taistelussa 1030. Norjan vaakuna on kuitenkin kokenut jonkin verran tyylillisiä muutoksia tultaessa lähemmäs nykyaikaa. Myöhäiskeskiajalla kirveen varsi kasvoi pidemmäksi ja ase alkoi muistuttaa hilparia." Wikipedia

Tämä on jo Norjan puolta.

Oli mielenkiintoista tutustua saamelaisten "kotimaahan".

Senora sillalla, josta pääsee Norjaan. Taustalla Suomen Utsjoki.

Suomen / Norjan tulliasema. Norjan puolelta ottamamme pienet matkamuistokivet eivät olleet tullattavaa tavaraa.

Ihmettelimme saamen kielen pitkää ja vaikeaselkoista sanaa. Utsjoki on tuntureiden ympäröimä suojainen pieni kylä, joka on ainoa suomalainen kunta, jossa on saamenkielinen enemmistö.

Tässä paikassa yövyimme kaksi yötä Utsjoella. Kyltin takana näkyy majoitusrakennus, jossa yövyimme. Rakennuksen edessä on Tonin ja Senoran Volvo, jolla matkustimme.

Tässä paikassa söimme kaksi ravitsevaa aamiaista ja yhden lounaan.
 www.arctictravel.fi / Camping Lapinkylä