Kun otat lasta kädestä, niin otat vanhempia, sydämestä!

Tänään oli kaunis aurinkoinen syyspäivä. Ruskan värit tekivät maisemista kiinnostavia ja tien luiskan hiekassa makaavat porot kiinnostivat erityisesti etelän ihmisiä. Kaikki porot eivät kuitenkaan maanneet hiekassa vaan ne joko söivät ruohoa tai kävelivät tien reunassa. Lähdimme kahdeksan aikaan aamulla Sallaan ja palasimme takaisin Kuusamoon kuuden maissa illalla. Olimme Sallassa jakamassa hyvää mieltä avustustapahtumassa. Iloinen mieli -tapahtuma pidettiin tällä kerralla Sallan yläasteen ja lukion tiloissa. Koulun tilat vaikuttivat olevan hyvin toimivat, siistit ja tilavat. Meidät otettiin hyvin ystävällisesti vastaan. Kanslian ilmoitustaululta silmiini osui kiinnostava mainos. Korkealla valtaistuimella istui pieni lapsi, jolla oli kruunu päässä. Vieressä luki teksti: "Kehu lapsi päivässä". Sanoin rehtorille, että tuo on hyvä ajatus, jota voisin tänään toteuttaa, kun lapset tulevat avustustapahtumaan vanhempiensa kanssa. Jakelin lapsille hauskoja rintanappeja, joissa oli aiheena sykkivä sydän. Sydän oli siitä erikoinen, että sillä oli silmät. Tämä kuvaa sitä, että meidän tulisi katsella elämää sydämestä käsin, sisäisillä silmillämme, että näkisimme ihmisten tarpeet ja voisimme vastata niihin Jumalan armon avulla. Sykkivä vaikutus johtui siitä, että sydän muuttui pieneksi tai suureksi kun sitä liikutti ylös ja alas. Tuliko minulle tilaisuus kehua yhtä lasta? Kyllä tuli! Pöytäni äärellä seisoi yhtä aikaa tuttu pariskunta ja heidän tyttärensä ja tyttären tytär. Tyttölapsella oli kauniit pitkät hiukset ja hän näytti erityisen kauniilta. Kun kehuin lasta kauniiksi, niin hän tuli iloiseksi, samoin lapsen äiti ja isovanhemmat. Tässä hetkessä toteutui ajatus: "Kun otat lasta kädestä, niin otat vanhempia, sydämestä."

Päivän aikana tapasin useita tuttuja ja tutustuin myös uusiin ihmisiin. Taivalkoskella, jakaessani kirjoja, huomasin pöydällä venäjänkielisen Raamatun. Rukoilin, että Herra johdattaisi viikon aikana jonkun venäläisen kirjapöytäni luokse, että voisin antaa sen hänelle. Tänään se sitten tapahtui. Venäläinen nuori viehättävä lukiolainen neitonen tuli katsomaan kirjapöytää ja kun esittelin hänelle venäjänkielisen Raamatun, niin hän ihastui siihen heti. Saatuaan sen ilmaisena lahjana ikiomaksi, hänen kasvoilleen tuli ihastuksen ilme. Minusta tuntui siltä, ettei hän voinut uskoa todeksi sitä, että hänellä oli nyt venäjänkielinen koko Raamattu. Annoin hänelle myös kirjeellisen raamattuopiston kortin ja rohkaisin häntä tilaamaan raamattukurssin venäjän kielellä. Siitäkin tarjouksesta hän oli erittäin kiitollinen. Tunsin sydämessäni, että tämä kohtaaminen oli hyvin merkittävä. Pyydän esirukousta tämän nuoren puolesta! Toinen merkittävä tapaus oli se, kun sain kuulla koskettavan ja vaikuttavan selviytymistarinan. En voi muuta kuin ihmetellä, että miten vaikeista elämäntilanteista toiset ihmiset selviytyvät iloon, rauhaan ja tasapainoon? Elämä voi mennä kuoleman rajamaille asti. Sieltä nouseminen on kuin uuden luomisen ihme. Vain Jumala voi armossaan ja rakkaudessaan tehdä näin suuria tekoja! Syvällisen ja henkevän hengellisen keskustelun yhteyteen kiitosrukoushetki sopi hyvin.