lauantai 3. syyskuuta 2011

Niinisalon varuskunta-alue toi mieleeni muistoja nuoruudestani

Niinisalon varuskunta-alue toi muistoja nuoruudestani. Siitä on jo n. 40 vuotta aikaa, kun olin näissä maisemissa tykkimiehenä, mittauspatteristossa.
Tällä kerralla olin Terhon apuna, kun hän haki Niinisalosta käytetyn auton. Arjavaaran perheellä oli myynnissä Volvo V 850 vm 95. He olivat tuoneet auton Saksasta, Frankfurtista, seitsemän vuotta sitten vuonna 2004. Terho on nyt auton kolmas omistaja.

Kiitos Arjavaaran perheelle ystävällisyydestänne ja vieraanvaraisuudestanne. Oli rohkaisevaa tavata teidät ja nuorin poikanne. Harvoin sitä autokauppojen yhteydessä rukoillaan. Tämä oli kuitenkin aivan luonnollinen kokemus teidän kanssanne. Usko yhdistää tuntemattomat ihmiset ihmeellisellä tavalla. Rouva sanoi minun olevan tutun näköinen. Hän kertoi tavanneensa minut blogillani. Tämä osoitti sen, että blogini on tainnut löytää paikkansa nettimaailmassa. Eilenkin näillä sivuilla oli käynyt 91 katsojaa. Jospa useammat ihmiset rohkenisivat laittamaan ajatuksistaan pienen kommentin. Näin blogista tulisi entistä mielenkiintoisempi. Jokaisella ihmisellä on jotakin ainutlaatuista jaettavaa muiden ihmisten kanssa. Ihan tavalliset arkiasiatkin ovat piristäviä. Kuvaukset ovat kuin ikkunoita, joista saamme katsella elämän ihmeitä.

Autonhakumatka oli pitkä. Terho ajoi minun autollani koko matkan Kuusamosta Niinisaloon. Paluumatkalla seurasin tarkasti mustaa volvoa jonka rekkari on RTY-877. Ruvetaan Terho yhteistyöhön, oli ajastus, joka tuli mieleeni rekkarin kirjaimista. Tiet olivat hyvässä kunnossa eikä hidasteita ollut missään. Matkanteko joutuikin meiltä nopeasti. Menomatkalla pidimme vain pari pientä pysähdystä. Paluumatkalla pysähdyimme useamman kerran. Navigaattori ohjasi matkamme Oulun kautta lyhintä mahdollista reittiä.

Sanni-tätini lämmin koti, Alavudella, oli matkamme tärkeä tukikohta. Saimme nauttia isäni siskon vieraanvaraisuudesta, saunomisesta ja iloisesta seurasta. Terho ehti käydä Sannin kanssa verkoillakin. Näin ainakin pari isoa lahnaa, jotka Sanni ajatteli savustaa myöhemmin päivällä. Kiitos Sanni-tädille hyvästä huolenpidosta! Kiitos myös Toni Puttoselle yskänlääkkeestä, jonka saimme reseptisi mukaan Alavuden apteekista. Flunssan jälkeen saamani yskä on hellittänyt jo huomattavasti ja olo on paljon parempi.

Sapattiaamuna 3.9. klo 10-12 pidimme Viinikankujalla kotijumalanpalveluksen. Lauloimme, rukoilimme, tutkimme sanaa ja keräsimme myös uhrilahjan lähtystyötä varten. Terho luki lähteyskertomuksen Afrikasta. Se kertoi Deborahista, jolta kysyttiin paljon uskoa ja rohkeutta seurata Jeesusta, koska hänen kodissaan oli vihamielinen suhtautuminen Doborahin vakaumusta kohtaan. "Eräänä vaikeana hetkenä Herra antoi Deborahille unen, joka on rohkaissut häntä. Unessa hän näki kirkkaan valon ja kuuli äänen, joka kehotti häntä pysymään uskollisensa Jumalalle ja totuudelle. Uni on auttanut häntä kestämään kärsivällisesti ne uskon koetukset, joita hän joka päivä kohtaa".
Raamatuntutkistelun teema oli: "Jumalanpalvelus pakkosiirtolaisuuden ajasta eteenpäin". Sanoma puhutteli meitä kaikkia hyvin paljon ja opimme monia tärkeitä asioita Jumalasta ja hänen palvelemisensa tärkeydestä.

Lastenlapset saivat matkalta mukavia tuliaisia. Mikael sai punaisen palomiehen kypärän ja kuulia, Jessica sai pienen hevosen ja Vilma lämpimän pehmeän asun (Tutta-tuotteita).

Suomi on siisti ja harvaanasuttu maa, jossa asuu ahkeria, rehellisiä ja rauhaa rakastavia ihmisiä.

8 kommenttia:

Sanni kirjoitti...

Oli tosoan mukava tapaaminen,ja hyvä etä matkanne sujui huvin taas kotiinne.
Aamulla kävin nyt yksin verkoilla,kun ei ollut kaveria,ja olihan siellä taas samaisia lahnoja,ei ihan yhtä isoja,mutta 3 otin mukaani taas ja savustinkin jo.
Eiliset laitoin matkaevääksi Lahtelaisille,kun olin ne savustanut.
Kiitos vain käynnistänne ja hyvää töihin paluuta lomaltasi.
Terveisin.Sanni täti.

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos palautteestasi! Omistamasi savustuspönttö taitaa olla ahkerassa käytössä. Mitä materiaalia käytät savustamiseen?

Sini on ottanut pienen koiranpennun. En vielä tiedä, minkä rotuinen se on, vaikka näinkin sen käydessäni tänään Hepokaarteella.
Mikaelilla oli punainen palomiehen kypärä päässä, kun hän leikki kavereiden kanssa ulkona.

Sanni kirjoitti...

Sellasta leppälastua,josa lukee pussinpäällä,että aitoa Suomalaista leppälastua kalan ja lihan savustukseen,3 litran muovipussissa-Parkanossa tehtyä.
Unohtui sitten hammasharja tänne laitan tyttöjen mukaan kun tulevat mökkeilemään sinne.

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos! Sanotaan, ettei lähde talosta viimeistä kertaa, kun jotain jää. Mukava nähdä sukulaisiasi jonkin ajan kuluttua Rukalla.

Leppä on siis hyödyllinen puu kaikin tavoin. Lepässä on kaunis ruskakin.

Anonyymi kirjoitti...

Jotenkin nuo auton vuosiluvut ei menny oikein "jakeluun".
Itelläkin on vanha (10v)Lada myynnissä, joten autokauppanne kiinnosti. Terv. Helena s

Paavo Hautala kirjoitti...

Vm. tarkoittaa sitä, että milloin auto on rekisteröity ja otettu käyttöön.
Netissä on paljon autoja myynnissä ja siellä voi myös myydä omansa. Onnea sinun autokaupallesi. Toivottavasti löydät Ladalle uuden omistajan, joka on autoon tyytyväinen.

Anonyymi kirjoitti...

Miten vuosimalli -95 voidaan tuoda Saksasta vuonna 1984, kun sitä ei vielä ole tehtykään? Tarkoitat varmaan 2004?

Paavo Hautala kirjoitti...

Tosiaan, vuosiluvussa on tullut virhe. Sen täytyy olla 2004, koska he olivat tuoneet sen seitsemän vuotta sitten. Kiitos tarkalle lukijalle. Korjaan sen myös tekstiin.