Kaikki häävieraat seisovat hääparin lähellä nähdäkseen miten he leikkaavat hääkakusta yhteisen palan ja sitten heille varatussa pöydässä syöttävät tuota kakkua toinen toisilleen. Tässä on kaunis kuva rakkaudesta, joka yhdistää miehen ja naisen toinen toisiinsa. En tiedä miksi juuri tähän yhteyteen on otettu mukaan jalanpolkaisun rituaali, jossa tavoitellaan "johtajuutta". Ajatellaan nimittäin niin, että se kumpi ensiksi ennättää polkaista toisen jalkaa on tulevan kodin "kingi", joka sanoo missä kaappi seisoo. Särkeekö tuo jalanpolkaisurituaali kauniin kuvan rakkaudesta, joka ei etsi omaa etuaan? Onko tuohon rituaaliin kätketty valtataistelun siemen, joka alkaa vaikuttaa polkaisun voittaneen aviopuolison alitajunnassa, antaen hänelle "luvan" olla kodin määräävä osapuoli?
Jätän nyt tuon jalanpolkaisuriitin sikseen ja mietin enemmän kakunsyöttämisen kaunista ja herkkää hetkeä.
Mitä voimme oppia tästä kauniista seremoniasta hengellisesti?
Kakun leikkaaminen ja syöminen yhdessä on ensimmäinen teko, jonka aviopuolisot tekevät yhdessä. Yhteistyön tulisi jatkua häiden jälkeen elämän loppuun asti. Rakkaus ei elä, jos molemmat aviopuolisot eivät huolehdi toistensa "ruokkimisesta".
Kun Jeesus haluaa luoda läheisen rakkaussuhteen kanssamme, hän kolkuttaa ovellamme ja pyrkii pääsemään ateriayhteyteen kanssamme. Mieleeni tulee hääpöytä, jossa rakastavaiset syöttävät herkkuja toinen toisilleen. Jeesuksen tarjoaman ruoan ymmärrämme tarkoittavan hänen sanaansa, mutta mitä on se ruoka, jota me tarjoamme Jeesukselle? Miten me voimme ruokkia Jeesusta?
Jätän tämän kysymyksen avoimeksi ja odotan sinulta mielipidettä asiaan?
Kerro millä tavoin me voimme ruokkia Jeesusta? Löydätkö Raamatusta jonkun kohdan, jossa kerrotaan siitä, mikä tekee Jeesuksen kylläiseksi?
perjantai 9. syyskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Me emme onneksi kumpikaan tienneet mitään mokomasta jalanpolkemisesta omaa hääkakkua leikatessamme.
Kysyin Annelta, että poljimmeko me toistemme varpaita hääkakkua leikatessamme, koska itse en muistanut tuota asiaa. Anne vakuutti, ettemme polkeneet. Hyvä näin!
Lähetä kommentti