Rakkauden korkeaveisussa toivo on uskon ja rakkauden välissä. Toivo ojentaa käsiään uskon ja rakkauden puoleen ja yhdistää näin kaikki kolme toisiinsa, jättäen rakkauden suurimpana mieleemme, koska se on loppusana kaikesta, mitä olemme edellä kuulleet. Tänään saimme kuulla toivon kantavasta voimasta. Jopa rottakokeella on voitu todistaa toivon suuri merkitys elämänhaluun. Jos toivo katoaa, niin elämästä ei tule mitään. Kristus on ainoa todellinen toivon antaja tässä epävarmassa maailmassa, jossa elämme. Roomalaiskirjeen kahdeksas luku on valtava toivon luku.
"Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room. 8:38,39.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti