Lähdimme matkalle keskiviikkona 30.9. Anne lähti omalla autollaan noin kaksi tuntia ennen minua. Minulla oli peräkärry täynnä Suville ja Tonille menevää tavaraa. Keittiön pöytä ja viisi tuolia, sängyt, patja, mattoja, valaisimia, tietokonepöytä ym. Peräkärry jäi Ouluun ja Terho ja Sini tuovat sen viikon päästä, kun he käyvät Oulussa ja Haparandassa.
Suvin ja Tonin uusi koti on aivan Tietomaan vieressä. Parvekkeelta näkyy Tietomaa ja makuuhuoneesta Oulun läänin vankila. Tutustuin vankilan myymälään. Siellä oli paljon taidokkaita käsitöitä. Ostin pari leikkuulautaa, keittiöjakkaran ja vein sahattavaksi tietokonepöydän kansilevyn. Kun tulin asunnolle minulla oli kädet täynnä tavaraa. Tarvitsin kantoapua. Kuka tulisi auttamaan? Näin neljä tummaa alle kouluikäistä pikkupoikaa. Pyysin heitä auttamaan tavaroitten kantamisessa. He tulivat hyvin mielellään apuun. Jokaiselle oli jotakin kantamusta. Pojat olivat veljeksiä. Afganistanista tulleita turvapaikan hakijoita. Pojat toivat tavarat perille asti. Annoin jokaiselle maukkaan omenan palkaksi. He olivat hyvin iloisia. Heidän ilonsa tarttui myös minuun.
Oulussa asuu paljon ulkomaalaisia. Keskustelin pankissa marokkolaisen muslimin kanssa. Matkalla Siwaan juttelin argentiinalaisen kanssa, joka oli ollut Suomessa vasta viisi kuukautta ja hän puhui Suomea jo erittäin hyvin. Kysyin miten hän on voinut oppia kielen noin nopeasti? Sain kuulla, että hän on ollut Suomen kielen tehokurssilla. Siwan pihassa tapasin kuusamolaisen ystävän, joka on ollut kirkollamme työharjoittelijana. Ystävä luuli minua samannäköiseksi kaksoisolennoksi. Hän ei voinut millään uskoa, että olin siinä aivan oikeasti. Tapasin myös muita kuusamolaisia. Erikoinen tapaus oli myös rouva "mustarastas". Euromarketissa ollessamme tämä rouva rupesi laulamaan Jessicalle kuin mustarastas. Esitys oli erittäin taidokas. Aivan kuin oikea lintu olisi visertänyt.
Perjantaina 2.10. klo 10.00 olin Ylen studiossa äänittämässä aamuhartautta. Talo, jonne menin oli erittäin tarkasti vartioitu. Minut haettiin aulasta. Talossa ei saanut kulkea omin päin. Talo pitää "sisällään" salaista puolustusvoimien tietoa ja "korkeaa" tekniikkaa.
Studiossa ihmettelin räsymattoa pöydällä. Sain tietää, että se pehmentää äänen ja estää kaiun tuoman häiriön. Toimittaja sanoi, että sillä paikalla, jolla nyt istuin on istunut tuhansia ihmisiä, ministereistä alkaen. Kävimme toimittajan kanssa mielenkiintoisen keskustelun. Juttelin myös Karpalosta. Jälkeenpäin ajattelin, että siinä olisi voitu hartauspuheen lisäksi tehdä vaikka haastattelu Karpalosta. Toimittaja sanoi käyneensä Tukholmassa jossakin erittäin hyvässä kasvisravintolassa, jossa oli ollut maukas hyvä ruoka ja noin neljäkymmentä eri lajia.
Hartauspuheen kesto saa olla enintään 9 min. (6 min puhetta ja 3 min laulua.) Puheeni kesti 8.56, neljä sekuntia jäi alle maksimipituudesta. Hartauspuhe tulee ulos lauantai-aamuna 7.11. Olethan silloin kuulolla!
Äänityksen jälkeen kävin Forex-pankissa vaihtamassa 40.000 Japanin jeniä euroiksi. Sain 288,30 euroa. Tämän lahjoituksen antoi eräs oululainen ystäväni Kasivravintola Karpalon hyväksi. Kiitos lahjoittajalle! Tarvitsen vielä 495:ltä lahjoittajalta 100,- euroa/hlö ja sitten rakennusprojekti voi alkaa. Kerron blogillani miten kampanja edistyy.
Perjantaina ajelin Rovaniemelle ja olin Rovaniemen kirkolla yötä. Sapattina vietimme ehtoollisjumalanpalveluksen. Mukana oli irakilainen kurdi-mies ja unkarilainen nuori nainen. Raja-aidat ja ennakkoluulot poistuivat, kun saimme pestä toistemme jalat ennen ehtoollista, niin kuin kirkossamme on tapana tehdä. Sisaret keskenään ja veljet keskenään palvelevat toisiaan Jeesuksen antaman esimerkin ja kehotuksen mukaan (Joh. 13.)
Rovaniemeltä ajelin Kemijärvelle ja siellä meillä oli klo 15.00 jumalanpalvelus kemijärveläisten sisarien ja veljien kanssa. Mukana oli pietarilainen Venäjän kielen opettaja, jonka olen kastanut Kuusamossa.
Matkalla sain ihailla kauniita ruskan väreissä hehkuvia auringon valaisemia maisemia ja kuunnella klassista musiikkia. Viulumusiikki on suosikkini ja se sopi hyvin näkemääni ympäristöön.
Saavuin takaisin Kuusamoon klo 20.00. Anne oli tullut Oulusta puoli tuntia minua aikaisemmin.
Herra siunasi ja varjeli matkalla, kiitos Hänelle! Kiitos myös esirukouksista puolestamme! Rukoukset ovat tärkeitä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti