torstai 30. huhtikuuta 2009

Sieluni janoaa Jumalaa

Psalmissa 42 Daavid kuvaa kaipauksensa syvimpiä tuntoja. "Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa" Ps. 42:2,3). Onko meillä näin vahva kaipaus Jumalan puoleen? Jeesus julistaa autuaiksi ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano. Jumalan läsnäolon kaipaus ja hänen sanojensa kuulemisen nälkä on Pyhän Hengen aikaansaamaa vaikutusta ihmisen sydämessä. Apua tarvitseva ihminen kaipaa Jumalaa. Masentunut ja heikko ihminen etsii Jumalaa ja turvautuu Häneen hädässään. Psalmin 42 ajatukset ovat Pyhän Hengen innoittamia. Kirjoittaja kuvaa omaa kokemustaan pakopaikassaan Jordanin alkulähteillä ja Hermonilla, Misearinvuorella. Olen käynyt Jordanin alkulähteillä, Israelissa. Seutu on kaunista ja rauhallista. Daavid uskoo elämäntilanteensa selviävän aikanaan parhain päin Jumalan avulla. Siksi hänen ei tarvitse olla levoton eikä masentunut. Hänen tulee vain odottaa Jumalaa kärsivällisesti ja viedä huolensa Herralle päivittäin. Näin mekin saamme tehdä joka päivä. Herra pitää meistä, huolen.

Nyt lähdemme matkaan!

Iloista kevään juhlaa kaikille lukijoille!

Ei kommentteja: