Kiitos kommenteistanne. Niillä on tärkeä merkitys. Jokaisella on jotakin annettavaa. Ihmisten välinen vuorovaikutus rikastuttaa elämää. Kiitos Seija-siskolle vahvasta, rohkaisusta. Jumalalle on kaikki mahdollista. Olen kokenut tämän Karpalo -hankkeen kohdalla erityistä johdatusta. Raamatussa kerrotut Jumalan ihmeet innoittavat minua menemään uskossa eteenpäin. Tuntuu kuin olisin astunut Punaiseen mereen. Meren pohjassa kulkee kuiva tie, vaikka se ei olekaan vielä kokonaan auennut. Tie on kuitenkin olemassa ja Herra kulkee sitä kanssani, eteenpäin.
Arkkitehti Hannu Hiltula kävi tänään kirkollamme. Nyt ryhdyttiin tosi toimeen. Hän kysyi minulta, että olenko kuullut, että Kuusamon ABC vaihtaa ruokalansa kaluston? He ovat myymässä pöydät ja tuolit ravintolastaan. Kävin niitä jo katsomassa ja ne vaikuttivat melko siisteiltä. Mietin, että olisiko siinä ravintolaamme kalusteet? Ne vapautuisivat jo ensi viikolla, ainakin osittain, kun he aloittavat remontin. Pyydän esirukousta asian puolesta. Kirjoitin tänään Nykyaika-lehteen kirjoituksen, jossa kerroin "missä mennään". Kirjoitan sen tähän blogiini, kun se on julkaistu, lehdessä.
Psalmin 38 otsikkona on "Kärsivän rukous." Daavid kuvaa avoimesti synnintuntoaan. Hän tuo syntinsä Jumalalle. Jakeessa viisi hän toteaa: "Syntini kuorma käy yli voimieni, se on raskas taakka, raskaampi kuin jaksan kantaa." Tästä ajatuksesta tulee mieleeni toinen raamatun henkilö, jota painaa synnin syyllisyys ja rangaistuksen pelko, mutta joka toimii toisin kuin Daavid. "Kain sanoi Herralle: "Syntini rangaistus on minulle liinan raskas kantaa" (1 Moos. 4:13). Syynintekijä voi paeta Jumalasta poispäin tai paeta Jumalan luo. Kain valitsi ensimmäisen vaihtoehdon ja Daavid toisen. Molemmat olivat murhamiehiä. Kun viemme syntimme Jumalalle, niin lupaus "Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" antaa toivon. Syntisen ei tarvitse jäädä taakkansa alle Jeesuksen Kristuksen lunastustyön ansiosta. Anteeksiantamus, ilo ja rauha koetaan kerta toisensa jälkeen avoimen ja rehellisen synnintunnustuksen hedelmänä.
Tänä aamuna kirkkoomme saapui väsynyt "matkamies". Jäin pohtimaan, että johdattiko Herra hänet tänä aamuna kuulemaan psalmin 38 sanoman? Vapautuneena hän lähti kulkemaan tietään eteenpäin. Johtuiko se vaatimattomasta ruokapussista, jonka hän sai vai Jumalan sanan lupauksista? "Kaikki yhdessä vaikuttaa ..."
Työviikko on takanapäin ja on aika rauhoittua sapatin viettoon. Toivotan siunattuja hetkiä teille kaikille!
Sanasta: "Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne" tuli mieleen, että voisiko tuon ilo-sanan paikalle laittaa myös lepo-sanan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti