Kotikäyntejä pääsiäisviikolla

Vein tänään ilmoituksen Koillismaan Uutisiin. Siihen tuli kuuden tilaisuuden ohjelma samaan lehteen. Kyseinen lehti ilmestyy vain kerran viikossa. Se on ilmaisjakelulehti, joka jaetaan koko Koillismaan alueelle. Lehti luetaan tarkkaan, joten tieto menee hyvin perille. Nyt lehdellä on runsaasti lukijoita, koska Kuusamoon on saapunut paljon pääsiäisvieraita. Tämä muistuttaa minua Jerusalemiin saapuneista pyhiinvaeltajista Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikoihin. Kuusamoon tulevat matkailijat eivät kuitenkaan ole "pyhiinvaeltajia", vai ovatko? Tässäpä olisikin hyvä idea järjestää Rukalla gallup-kysely pyhiinvaelluksesta. Siitä pääsisi sitten keskusteluihin ja kontakteihin ihmisten kanssa. Nykyään kirkkoomme tulee usein vieraita juhlapyhien aikaan. Jokin aika sitten saimme vieraiksi kolme värillistä naista, jotka olivat Englannista. He kuuluivat Lontoossa 600-jäseniseen seurakuntaamme. He olivat iloisia ja reippaita sisaria. Lauloivat ja toivat terveisiä kotiseurakunnastaan. Piristävä kokemus puolin ja toisin.

Aamun psalmissa 26 Daavid pyytää Herraa hankkimaan hänelle oikeutta. Hän kokee kärsineensä vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ihmisten taholta. Tämä on varmaan monien kokemus meidänkin päivinämme. Ihmiset huokailevat kovaa kohtaloaan ja peräänkuuluttavat oikeuksiaan. Kuka heitä auttaisi ja puolustaisi? Syyttömänä kärsiminen on raskasta. Tämä ajatus vie meidät pääsiäisen sanomaan. Jeesus kärsi syyttömänä kaikkein raaimman kohtelun minkä kukaan muu on joutunut kokemaan. Jeesuksen kärsimyksien ja rakkauden määrää ei voi käsittää. Raskainta ja vaikeinta kestettävää on se kun oma yhteisö ja läheiset nousevat vastarintaan ja alkavat vainota syytöntä. Jumala oli valinnut Israelin totuutensa välittäjäksi maailmaan. Oliko niin, että heillä oli totuus vain kirjoissa ja kansissa, mutta ei sydämessä eikä käytännön elämässä. Totuuden teoriasta ei ole apua, jos "käytäntö", hengen hedelmät puuttuvat. Ylipappien, kirjaoppineiden, fariseusten ja hallitusmiesten sokeus ihmetyttää. Mietin, että toistaako historia itseään myös meidän aikanamme. Tapetaanko totuus ns. "viisaiden" kautta nykyäänkin?
Jeesus kävi läpi kovan kohtalon meidän kaikkien tähden ja puolesta. Jeesus ymmärtää elämää. Hän pystyy auttamaan sorrettuja ja puolustuskyvyttömiä ihmisiä. Kukaan ei voi tehdä toiselle mitään sellaista, mitä ei nähdä taivaassa. Kerran kaikki asiat selvitetään perusteellisesti ja oikeus voittaa. Jos tunnollamme on vääryyttä missä muodossa tahansa se on syytä selvittää tässä ajassa. Armon ajassa. Ilmestyskirja kertoo meille, että eräänä päivänä armon aika päättyy. Tämä on ihmiskunnan vakava hetki. Tähän tilanteeseen annetaan sana: "Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen. Katso minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan" (Ilm. 22:11,12).

Psalmissa 26 Daavid kertoo avoimesti miltä hänestä tuntuu ja mitä hän ajattelee elämästä. Hän puolustaa itseään vähän samalla tavoin kuin Job, joka tunsi olevansa väärin ymmärretty ja väärin kohdeltu sekä väärin syytetty. David sai voimaa Jumalan läheisyydestä. Temppeli ja temppelin alttari oli Daavidille Jumalan kohtaamisen paikka, sovituksen ja siitä seuraavan anteeksiantamuksen, ilon ja rauhan "maja". Ihminen löytää elämälleen vahvan perustan Jeesuksessa, lähteen josta pulppuaa elämän vettä. Jeesus on täynnä armoa ja totuutta. Voimme nähdä sen selvästi ristiinnaulitussa Kristuksessa. Tunnetko sinä seisovasi vahvalla perustalla elämässäsi?
Jos perustuksesi on heikko ja se horjuu, niin katso Jeesuksen ristiä!

Kokemuksia tämän päivän kotikäynneistä!
Kävin tänään tapaamassa viittäkymmentä naapuriani. Laukussani oli tutut tuomiset ja oven takana "sama tuttu naama", niin kuin kerran eräs henkilö totesi, kun näki minut oven avattuaan. Ihmisten tapaaminen on minulle erittäin mieluista. Se tekee päivästä suuren seikkailun. Etukäteen ei tiedä mitä saa kokea. Tänään sain kuunnella mukavia kertomuksia siitä mitä ihmiset olivat tehneet ja missä he olivat käyneet. Tapasin myös uuden ystävän, joka oli pari kuukautta sitten muuttanut lähelle kotiamme. Eräs henkilö oli töissä Huurre-nimisessä firmassa. Kun hän vastasi puhelimeen hän sanoi: "Huurteen puhelimessa Tuisku". Soittaja luuli, että vastaaja pelleilee, mutta se oli kuitenkin totta. Esitettyäni lehteä vanhusten palvelukodissa, niin minulle kerrottiin etteivät dementoituneet vanhukset ymmärrä enää mitään mitä lehdissä lukee. Rva sanoi, että vaippoja täällä tarvittaisiin. Jos minulla olisi ollut myytävänä vaippoja, niin ne olisivat menneet hyvin kaupaksi tällä ovella. Tämä kokemus jäi mieleen huvittavana kokemuksena tältä illalta.