Pyörimistä ja hyörimistä!

Aamun sana muistutti meitä elämän katoavaisuudesta. Nuori ja elinvoimainen ihminen ei ehdi ajatella elämän loppumista. Psalmissa 39 on tärkeitä ajatuksia, jotka koskevat meitä kaikkia. "Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä. Opeta minua ymmärtämään, kuinka katoavainen minä olen! Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki. Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset, kaikki tyynni. Ihminen tulee ja menee, katoaa kuin varjo. Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta, ei tiedä kenen käsiin se joutuu" (Ps. 39:5-7). Kylläpä on lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu. Nämä ajatukset laittavat arvoja oikeaan järjestykseen. Tästä tekstistä pitäisi saarnata jo ennen hautajaisia.

Kävin tänään ABC:llä. Kaikki ruokalan pöydät ja tuolit oli kannettu yön aikana ulos. Sisällä oli aivan toisenlainen ilme. Kauniit tuolit, pehmustetut penkit ja siistit pöydät olivat paikoillaan ja tyytyväiset asiakkaat nauttivat olostaan kevätauringon paisteessa. Ulkona olevat kalusteet näyttivät näiden uusien kalusteiden rinnalla aivan "kaatopaikkatavaralta". Eräs paikalla ollut rva sanoi, että nämä ovat hänen mielestään ongelmajätettä ja arvioi tuolien hinnaksi 2,- euroa / kpl. Tuolit maksoivat kuitenkin 10;- euroa / kpl ja pöydät 45,- euroa / kpl. Katselimme niitä rahastonhoitajan kanssa sillä silmällä, että olisiko niistä Kasvisravintola Karpalon kalusteiksi? Kyselin myös Herran mielipidettä hiljaisina rukouksina. Tulimme sitten siihen tulokseen, että meidän ei kannata näitä ostaa. Ne näyttivät kuitenkin menevän kaupaksi metsästysseuroille ja muihin sellaisiin paikkoihin, joissa tuolien ulkonäöllä ei ole merkitystä. Naapurinikin osti tuolia, metsästysseuralle.
Sitten iltalenkillä tapasin tuttuni, jolla on "sisustusfirma". Hän kertoi, että hänellä on tiedossa eräs firma, joka tekee mittojen mukaan kalusteita. Hän lupasi antaa tämän firman yhteystiedot. Koin tässä tapaamisessa johdatusta.

Kuukkelikerhossa meillä oli lintuaihe. Askartelimme mukavan linnunpesän, puhuimme linnuista ja lauloimme lintuaiheisia lastenlauluja jne.

Päivällä, kun Sini kävi työpaikkahaastattelussa, yritin nukuttaa sillä välin Mikaelia päiväunille. Eipä malttanut millään nukkua, joten en onnistunut saamaan häntä unten maille. Nyt minun on kyllä syytä mennä nukkumaan, että jaksan taas huomenna touhuta.