"Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta." (1. Tim. 1:5 VKR.)
"Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen." (1. Piet. 1:8,9.)
Käskyn päämäärä on rakkaus ja uskon päämäärä on sielujen pelastus. Kasvun päämäärä on hedelmä ja sato. Mikä on kastekäskyn päämäärä? Tätä asiaa voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Jos sitä katsotaan seurakunnan näkökulmasta, niin mieleeni tulevat Jumalan temppelin elävät kivet. Jumalan temppeli on elävä, jos se on liikkeellä oleva temppeli. Kuollut ei liiku mihinkään, vaan se pysyy paikoillaan. Kuolleessa temppelissä veri ei kierrä.
"Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä, mikä on maan päällä." (Kol. 3:1,2.)
Kaste on alku Kristukselle eletylle elämälle. Jumala ei ole tarkoittanut temppeliinsä "paperijäseniä", vaan eläviä jäseniä, jotka elävät hänelle ja hänen seurakunnalleen. Kristityillä on palvelutehtävä Jumalan temppelissä ja temppelin ulkopuolella, maailmassa. Kristityn toimenkuva kirkastuu Häntä ajattelemalla. Palvelutehtävämme paikka on suunniteltu taivaassa. Kyvyt, lahjat ja voima palvelemiseen saadaan Jumalan armon virrassa. Kun meidät kastetaan tähän virtaan ja sitten antaudumme armon virran vietäväksi, niin Jumala vie alkamansa työn päätökseen ja oikeaan päämäärään.
perjantai 7. lokakuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti