Ilmestyskirjan voiton lauluissa kaikuu veren ääni!

"Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme. --- hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen" (Ilm. 1:5,6.)

Ilmestyskirja käyttää Jeesuksesta vertauskuvaa, Karitsa. "Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää - ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan." (Ilm. 5:6.)

Jumala on valinnut eläinmaailmasta, viattoman, lempeän ja hellyttävän eläimen, karitsan, kuvaamaan häntä, joka kantoi maailman raskaimman kuorman mikä lepäsi ihmiskunnan yllä. Syntikuorman kantajan esikuvana ei ollut härkä eikä mikään muukaan väkivahva eläin, vaan fyysisiltä voimiltaan heikko karitsa. Ilmestyskirja mainitsee kyllä Juudan heimon leijona-tunnuksen, mutta seitsenkertaisen ylistyksen keskipisteeksi kohoaa kuitenkin teurastettu karitsa. Kristuksen hallitusvalta ei perustu suureen voimaan vaan suureen rakkauteen. Ilmestyskirjan sanomassa Jumalan antama uhrikaritsa tuo veren evankeliumin voiton ytimeen. Kukaan ihminen ei pääse koskaan osalliseksi lopullisesta voitosta ilman Jumalan Karitsan hankkimaa syntiemme sovitusta. Vain Kristuksen veri on tuonut meille sovituksen. Luominen ja lunastaminen ovat ne kaksi suurta teemaa, jotka saavat taivaan asukkaat ylistämään alati Jumalaa. Eo. tekstissä esiintyy karitsan lisäksi useita muitakin vertauskuvia.

- Seitsemän sarvea = Kristuksella on täydellinen valta taivaassa ja maan päällä.
- Seitsemän silmää = Kristuksen kaikkitietävän katseelta ei mikään ole salassa.
- Seitsemän henkeä = Kristuksessa asuu jumaluuden koko täyteys.

Ilmestyskirjan voiton lauluissa kaikuu veren ääni! Ristin sovitus on sanoma, jonka sisältöä ei voida koskaan ammentaa tyhjäksi. Se on kuin lähde, joka ei koskaan kuivu.