"Hiljaisuus huoneessani"

Löysin tänään kirpparille tuodun Raamatun välistä runon. Sen on kirjoittanut Heli Karjalainen.
Lapussa on päivämäärä 11.11.2003.

Hiljaisuus huoneessani

Herra, minä olen väsynyt ihmisiin, heidän sanansa tunkevat sisään korvistani, enkä tiedä mitä niillä tekisin?
Ne ovat tyhjiä sanoja, lupauksia, vailla pohjaa, sanoja, pelkkien sanojen vuoksi, koska he kuvittelevat, että minä haluan niitä kuulla.
En minä sanoja halua, ihmistä minä etsin.
En minä lupauksia pyydä, totuutta minä haluan.
Totuus tekee kipeää, joskus se on kuin miekka suoraan sydämeen.
Mutta kysyykö kukaan, kuinka paljon satuttaa tyhjät sanat?
En minä ihmisiin ole väsynyt, Herra.
Siihen minä väsyn, kun kaikkien sanojen takaa turhaan etsin ihmistä, turhaan haparoin, löytääkseni jotain selkeää, mihin tarttua, jotain mistä pitää kiinni.
Herra, pidä sinä minusta kiinni, etten kokonaan eksyisi. Pidä kiinni niin lujasti, että itse uskaltaisin olla sitä, mitä muilta odotan, rehellinen, tosi minä.