Äiti on kodin hengetär ja isä lainsäätäjä ja "peräseinä"

Äidin tehtävä on hyvin vastuullinen. Hän on kodin hengetär. Jokainen äiti tarvitsee Jumalan avun ja voiman ja miehensä tuen ja rohkaisun selviytyäkseen velvollisuuksistaan hyvin. Äidin työtä tulisi arvostaa enemmän. Kun lapset ovat pieniä he tarvitsevat äidin aivan "kokonaan". Ei riitä, että lapset saavat vain hyvän perushoidon. Lapset tarvitsevat paljon rakkautta, huomiota, kannustusta ja ohjausta. Laatuaikaa! Lapselle annettu aika ei mene hukkaan. Onnellinen on lapsi, joka saa osakseen kristillistä kokonaisvaltaista kasvatusta. Elämä on kasvuprosessi. Kasvamme yhdessä yksilöinä ja perheenä. Kukin omassa tahdissa. Kaikki olemme erilaisia. Lapsia tulisi kasvattaa hänen luonteensa mukaan. Äiti, joka viettää paljon aikaa lapsensa kanssa oppii tuntemaan oman lapsensa luonteenpiirteitä jo varhain. Tässä vaiheessa olisi hyvä rohkaista hyviä puolia vahvistumaan entisestään ja huonoille tavoille tulisi laittaa stoppi. Olen mielenkiinnolla seurannut "Kauhukakarat" -ohjelmaa televisiosta. Onko tämä ohjelma sinulle tuttu? Ohjelman alussa näytetään sekasortoinen tilanne perheistä, joissa on täysi kaaos. Lapset ovat aivan mahdottomia. Kuin pieniä villipetoja, joita ei pysty kukaan hillitsemään. Kaikilla on näissä perheissä paha olla. Toivottomuudessaan väsyneet vanhemmat kääntyvät ammattiauttajien puoleen. Ongelmatapauksiin erikoistuneet lastenhoitajat tulevat paikalle ja he saavat ihmeitä aikaan, jopa viikossa. Miten se on mahdollista? Kirjoitan tähän joitakin havaintojani niistä keinoista, joita nämä lastenhoitajat ovat käyttäneet tilanteen saamiseksi hallintaan:
* Kodin säännöt ja niistä kiinni pitäminen, jäähypenkki, nuhde/palkitseminen.
* Päivärytmit kuntoon, säännöllisyys ja johdonmukaisuus kaikessa toiminnassa. Kodin "lukujärjestys" ja sen noudattaminen.
* Tasapuolinen huomioiminen ja laatuaikaa jokaiselle lapselle lapsen kiinnostuksen mukaan.
* Rakkauden, hellyyden ja kiintymyksen osoittaminen. Lämmin ja turvallinen syli kaikille. Sinä olet tärkeä! Tunneakkujen lataus on päivittäinen tehtävä.
* Perhe on tiimi, joka työskentelee yhdessä. Asiat ovat yhteisiä. Ongelmat ratkotaan yhdessä. Ei syytellen, sormella osoittaen eikä tuomiten, vaan neuvotellen, rohkaisten ja auttaen toinen toistaan.
* Puhuminen lapsen "tasolta", ei kireällä ja komentelevalla tyylillä, vaan tilanteeseen sopivalla tavalla.
* Vanhemmalla on tilanne hallinnassa. Lapsi ei ole "pomo", joka määrää, vaan vanhempi tietää mitä tehdään ja missä aikataulussa. Lapsen ei tule antaa itkullaan hallita ja manipuloida vanhempiaan, jotta hän saisi tahtonsa läpi. Isä on perheen lainsäätäjä ja talon "peräseinä".
* Vanhempien pitää vetää yhtä köyttä ja tukea toisiaan kasvatustavoitteissaan. Vanhempien suhde vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen ratkaisevalla tavalla.
* Asioille oikea arvojärjestys.

Kun äiti ja isä ottavat työnsä Jumalan kädestä he ymmärtävät, että heidän tärkein tehtävänsä on hoitaa ja kasvattaa lapsiaan Jumalan kunniaksi, taivasta varten. Äitiys ja isyys haastavat meidät luopumaan itsekkyydestämme ja itsekeskeisyydestämme palvelemiseen ja toistemme rakastamiseen ja kunnioittamiseen.