Ohikiitävä hetki johti ystävyyden alkuun!

Aamulla lähdimme kaikki eri suuntiin. Terho lähti oppilaittensa kanssa luokkaretkelle Kajaaniin. Anne lähti viemään Suvia ja Jessicaa Ouluun. Sini ja Mikael lähtivät Kuohuahoon. Minä lähdin kirkkoomme pitämään äitienpäiväjumalanpalvelusta. Annoimme äideille ruusun ja lauloimme "Äideistä parhain". Kuusamossa paistoi aurinko aamusta melko pitkään, mutta iltaa kohden alkoi taivaalle kerääntyä pilviä ja sitten saatiin sadetta. Iltapäivällä sain ulkoilla aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Kiersin tutun lenkkini Ranen kanssa. Vastaan tuli useita tuttuja, jotka nauttivat lenkkeilystä, kuten minäkin. Torankijärven ympäryslenkki on suosittu liikuntareitti. Tällä reitillä tapaa pyöräilijöitä, kävelijöitä, hölkkääjiä, rullaluistelijoita, rullasuksilla hiihtäjiä, sauvakävelijöitä. Tänään minua vastaan tuli nuori, joka liikkui ketterästi skeittilaudan tapaisella rullalaudalla. Näin tämän nuoren ensi kertaa ja tervehdin pikaisesti hänen sujahtaessaan ohi vauhdikkaasti. Käväisi mielessäni, että tuota kaveria olisi ollut mukava jututtaa vähän enemmänkin. Ensi kertaa näin tuollaisen liikuntavälineen ja sekin kiinnosti. Jotain erikoista välähti mielessäni tässä ohikiitävässä hetkessä. Poika paineli menojaan taakseen katsomatta ja minä Ranen kanssa eteenpäin. Kävellessäni ulkona rukoilen usein hiljaa ajatuksissani niiden ihmisten puolesta, joita tapaan. Rukousaiheita on aina paljon ja niiden puolesta voi huokaista missä ja milloin vain. Reitin varrella asuu yksinäinen sairas vanhempi mies, joka kuuluu seurakuntaamme. Tunsin kehotusta poiketa hänen luonaan. Keskustelimme tovin ja rukoilimme yhdessä. Hän halusi nähdä Ranen läheltä, koska hänelläkin on aikoinaan ollut lemmikkinä Suomen pystykorva. Jatkoin sitten matkaa. Kun pääsin tielle, niin melkein heti tuli vastaan sama nuori mies, joka rullalaudan kanssa pyyhälsi ohitseni vähän aikaisemmin. Hän oli kiertänyt laudan kanssa kymmenen kilometrin lenkin, joten vauhti oli jo hieman hiipunut. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja kysäisin, onko tuollaisella laudalla mukava liikkua? Nuori mies pysähtyi ja siitä alkoi vilkas keskustelu. Hän alkoi kertoa asioistaan kuin vanhalle tutulle. Hän sanoi, että se täällä Kuusamossa on mukavaa, kun kadulla voi alkaa jutella ihmisten kanssa tuosta vaan. Näin ei ollut etelässä. Hän kertoi, että hän on vaimonsa kanssa muuttanut Kuusamoon pari viikkoa sitten Tampereelta. Hän kertoi olevansa uskossa ja lupasi tulla kylään ja kirkkoomme. Vaihdoimme yhteystietomme. Totesimme molemmat, että tapaamisemme oli ihmeellinen Jumalan johdatus. Ohikiitävä hetki johti ystävyyden alkuun! Tämä kuuluu, Valtteri, niihin ihmeellisten kokemusten sarjaan!