"Maalaisten kylpyläretki"

Olin eilen illalla Mikaelin kanssa Kuusamon Tropiikissa uimassa ja sitten jäimme yöksi erään ystävän lomaosake huoneeseen. (Kiitos ystävälle hienosta joululahjasta!) Mennessämme nauttimaan lomaosakkeen upeasta tarjouksesta, luulimme uimisen ja saunomisen kuuluvan etuihimme. Ilmoittautumisen yhteydessä meille kerrottiin, että kylpylä maksaa meiltä yhteensä noin 14 euroa. Kylpylä ei kuulunut lomaosakkeen etuihin eikä myöskään valkoiset lipokkaat, joiden kanssa kylpylään marssittiin. Kun valmistauduimme kylpylään menoon, emme löytäneet huoneesta valkoisia tossuja mistään, niinpä sipsuttelimme kylpytakki ja pyyhe päällämme, avojaloin, neuvontaan kysymään niitä. Kysyimme myös käytävällä tapaamaltamme kylpylävieraalta, että mistä noita tossuja saa? Hän sanoi, että heillä ne olivat huoneessa. Neuvonnassa saimme tietää, että ne maksavat 3,- e pari. Meille kerrottiin, että kaikille muille kylpylävieraille lipokkaat tulevat huoneen mukana, mutta lomaosakkeiden omistajien huoneisiin ne eivät sisälly. Meille tuli vähän hölmö tilanne. Olimme kuin "maalaiset kaupungissa", jotka poukkoilevat sinne tänne, koska eivät tiedä miten pitäisi käyttäytyä missäkin tilanteessa. Meiltä oli "pallo hukassa". Hotellivirkailija huomasi hölmistyneen ilmeeni, joten hän halusi vähän rohkaista meitä, antamalla pienet valkoiset pehmeät lipokkaat Mikaelille, ilmaiseksi. Vesihoidot ja saunat olivat virkistäviä ja mukava piristys kovalla pakkasella. Olimme ensimmäistä kertaa yötä Tropiikissa. Terho ja Sini toivat meille iltapalaksi pizzat, koska tarjoilu ei tietenkään kuulunut lomaosakkeen omistajan etuihin. Meillä oli tilava, kaunis ja rauhallinen huone. Iltapalan, autoleikkien ja kirjan lukemisen jälkeen olimmekin retkellä unimaailmassa. Ilta ja yö menivät hyvin, samoin aamu. Aamutoimien, aamiaisen, huoneen siistimisen ja aamurukouksen jälkeen lähdimme päivän puuhiin. Vein aamulla Mikaelin hoitoon Kurjenmiekkoihin ja itse menin avaaman kirpparin oven, koska meillä ei ole nyt muuta työntekijää. Melko hiljainen aamu näytti olevan, koska ulkona paukkui pakkanen. Nyt minulla oli hyvä tilaisuus valmistella tulevaa saarnaa. Luin Santalan hyvää kirjaa: "Savesta astiaksi" ja valmistelin näin tulevaa saarnaa tästä aiheesta. En tiennyt, että parasta keramiikkaa saadaan monesti rikotuista saviastioista saadusta savesta. Laulu: "Särkynyt saviruukku" alkoi elää uudella tavalla.