"Viisas ei elä nykyhetkessä, eikä menneisyydessä tai tulevaisuudessa, vaan ikuisuudessa." (Axel Fredenholm) Nämä sanat osuivat ensimmäisenä silmiini, kun avasin "Kauneimmat sanat" -kirjan, kohdalta, aika.
Ikuisuus on ihana päämäärä, jota kohden kuljemme askel kerrallaan. Jokainen päivä vie meidät lähemmäksi ikuisuutta. Iankaikkinen elämä on Jumalan armolahja. Tätä suurempaa lahjaa ei kukaan voi antaa. Jumalalla ainoastaan on kuolemattomuus ja Hän antaa sen meille lahjaksi, kun uskomme Jeesukseen. Se on varmaan ihmeellinen päivä, kun saamme ensimmäisen kerran syödä elämän puusta. Tämä puu oli paratiisissa, mutta se otettiin meiltä pois syntiinlankeemuksen tähden. Jumala halusi varmistaa sen, ettei synti jäisi ikuisuusongelmaksi. Jos syntiin langenneet ihmiset olisivat syöneet elämän puusta, niin syntiongelmasta olisi tullut ikuinen. Tämä olisi ollut hirvittävä onnettomuus.
Onneksi näin ei päässyt käymään!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti