"Mutta me käännymme pois kaikista vähäisemmistä Jumalan edustajista ja katselemme Häntä Jeesuksessa. Katsellessamme Jeesusta näemme, että meidän Jumalamme suurin ilo on - antaa. "En minä itsestäni tee mitään, sanoi Jeesus, "Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta". "Minä en etsi omaa kunniaani", vaan Hänen kunniaansa, joka lähetti minut. Joh. 8:28; 6:57; 8:50; 7:18. Näissä sanoissa esitetään se suuri periaate, joka on koko maailmankaikkeuden elämän laki. Kristus sai kaiken Isältä, mutta Hän otti vastaan antaakseen. Samoin on taivaassakin. Hänen palvellessaan kaikkia luotuja: rakastetun Pojan kautta Isän elämä virtaa kaikille, ja Pojan kautta se palaa ylistyksenä ja iloisena palveluksena, rakkauden virtana kaiken suureen Alkulähteeseen. Ja näin Kristuksen kautta hyväntekemisen kiertokulku tulee täydelliseksi esittäen suuren Antajan luonnetta, elämän lakia.
Tätä lakia vastaan rikottiin itse taivaassa. Synti sai alkunsa itsekkyydestä. Lusifer, suojelevainen kerubi, halusi olla ensimmäinen taivaassa. Hän halusi hallita taivaan olentoja, kääntää heidät pois heidän Luojastaan ja saada heidät osoittamaan kunnioitusta hänelle itselleen. Siksi hän esitti Jumalan väärässä valossa, syyttäen Häntä itsekorotuksen halusta. Hän yritti varustaa rakastavan Luojan omilla huonoilla ominaisuuksillaan. Näin hän petti enkeleitä. Näin hän petti ihmiset. Hän sai heidät epäilemään Jumalan sanaa ja Hänen hyvyyttään. Koska Jumala on vanhurskas ja pelättävä majesteetti, Saatana sai heidät pitämään Häntä ankarana ja anteeksiantamattomana. Näin hän veti ihmiset mukaan kapinaansa Jumalaa vastaan, ja tuskan yö laskeutui maailman ylle."
3. Kysymys:
Mikä on maailmankaikkeuden elämän laki?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Jumala antoi Poikansa. Ja antaa edelleenkin luoduilleen Kaikkea hyvää! Antamisen laki! (?)
Kiitos hyvästä ja oikeasta vastauksesta ?-nimimerkille!
Antamisen lakiin meidän olisi hyvä perehtyä kokemusperäisesti myös muulloinkin kuin jouluna.
Tarvitsemme oman minän kuoleman, että itsekkyys ei olisi hallitsevin piirre sydämissämme.
Olemme varmaan kaikki kokeneet kuinka hyvältä tuntuu, kun joku on yllättäen antanut meille jotakin mieltä lämmittävää tai tehnyt jonkin hyvän palveluksen hyväksemme, pyyteettömästi. Antaminen tuo siunauksen, mutta ahneella on huono loppu. Hymyn ja ystävällisyyden antaminen ei köyhdytä antajaa, mutta tekee sen saajan elämän rikkaaksi. Joulun alla liikkuu paljon stressistä uupuneita, apeita ihmisiä, joiden kasvoja voimme kirkastaa esimerkiksi iloisella hymyllä.
Lähetä kommentti