Muistojen paratiisi on istutettuna sydämessämme!

Paratiisin portista tuli Adamille ja Eevalle ja heidän jälkeläisilleen tärkeä paikka. Luin tänään mielenkiintoisen ajatuksen A ja O kirjasta s. 44.

"Eedenin paratiisi pysyi maailmassa kauan senkin jälkeen, kun ihminen oli karkotettu sen viihtyisiltä poluilta. Langenneen ihmissuvun sallittiin kauan katsella viattomuutensa kotia - vain vartioivat enkelit estivät heiltä pääsyn sinne. Jumalallinen kirkkaus näkyi kerubien vartioimalla paratiisin portilla. Sinne Aadam tuli poikiensa kanssa palvomaan Jumalaa. Siellä he uudelleen lupasivat noudattaa sitä lakia, jonka rikkominen oli karkottanut heidät Eedenistä. Kun jumalattomuuden tulva peitti alleen koko maan ja kun ihmisten pahuus johti heidän tuhoonsa vedenpaisumuksessa, Eedenin istuttanut käsi poisti sen maan päältä. Mutta lopullisessa ennalleen asettamisessa, jolloin Jumala luo "uuden taivaan ja uuden maan" (Ilm. 21:1), se palautetaan ihanammaksi kaunistettuna kuin se alussa olikaan."

Meidän pitäisi tänä päivänä paljon enemmän ajatella tulevaa paratiisikotiamme. Mitä enemmän me ajattelemme sen ihanuutta sitä hartaammin me kaipaamme päästä sinne. Elämässämme tapahtuneet hyvät asiat ovat heijastusta paratiisin onnesta. Muistojen paratiisi on istutettuna sydämessämme ja meidän tulee vartioida sitä, ettei kukaan tai mikään karkota meitä sieltä pois.