Kirje Sardeksen seurakunnalle korostaa Kristuksen vanhurskautta!

Ilm. 3:1-6. Sardeksen nimen merkitys on: jäljelle jäänyt. 
Sardeksen seurakunnalle lähetetyssä sanomassa varoitetaan nimikristillisyyden vaarasta. "Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut." (Ilm. 3:1.) Jos usko on vain huulilla tai pääntiedon tasolla, niin se on muodollista ja vailla elämää. Kuollut usko ei tuota Hengen hedelmää. Teoreettinen oikeaoppisuus ei auta selviytymään elämän kriiseissä. Jos ihmiseltä puuttuu Kristuksen sisäinen tunteminen, niin kaikki tuntuu turhalta tai työläältä ja pelastusvarmuus ei ilahduta sydäntä. Elävien kirjoissa oleminen ihmisten silmissä ei merkitse sitä, että näin on myös Jumalan kirjojen mukaan. Kirkkohistorian puhdasoppisuuden aika 1600-luvulla sopii hyvin Sardeksen sanoman kanssa. Emme voi kuitenkaan sijoittaa Sadekselle lähetettyä sanomaa kauaksi historiaan. Se tulee kohti käypänä sanomana jokaisen meidän omaan historiaamme. Näin käy kaikkien seurakuntakirjeiden kohdalla, kun Pyhä Henki vaikuttaa niiden kautta ja valaisee hengellisen tilamme.

"Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista." (Ilm. 3:2,3.)

Sardekselle osoitetussa kirjeessään ylösnoussut ja taivaassa korotettu Kristus muistuttaa uskovia samasta asiasta, josta hän puhui maan päällä viitaten tulemukseensa. "Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee." (Mark. 13:33.) Uskovien tulisi olla aina yhtä valppaita Herraansa odottaessaan kuin ovenvartijat omassa työssään. Nukkuva vartija ei hoida tehtäväänsä vastuullisesti. Herätyssanoma on nyt erityisen tärkeä, koska Jeesuksen tulemuksen hetki on lähellä.

Tärkeää on ymmärtää myös se tosiasia, että omat tekomme eivät täytä koskaan Jumalan vanhurskauden vaatimusta. Omavanhurskaus ei ole vanhurskautta vaan syntiä. Uskon kautta vanhurskauttaminen voidaan kyllä tuntea oppina, mutta vasta kokemus siitä täyttää sydämen kiitollisuudella, ilolla ja rauhalla. "Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan ...". Uudestisyntymiskokemus on sellainen asia, jota emme saa milloinkaan unohtaa. Meillä pitäisi olla tästä tuore kokemus joka päivä. Kuolevaa uskoa pitää vahvistaa Jumalan sanalla ja rukouksella. On rohkaisevaa tietää, että Jumala näkee omiensa sydämessä pienenkin elon merkin. Tätä liekkiä hän ei sammuta, vaan hän haluaa puhaltaa siihen Henkensä, niin että uskon liekki syttyisi palamaan.

"Muutamia sinulla sentään on Sardeksessa, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan. He saavat käyskennellä minun seurassani valkeissa vaatteissa; he ovat sen arvoisia. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä." (Ilm. 3:4,5.)

Nimi elämän kirjassa ja se, että Jeesus tunnustaa meidät Isän ja hänen enkeliensä edessä on siunaus, jota ei voi verrata mihinkään maalliseen aarteeseen. Valkeat vaatteet ovat Kristuksen vanhurskauden puhdas puku, jossa lunastetut saavat käyskennellä Jeesuksen ja pyhien enkelien seurassa. "Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet? He ovat Jeesuksen verellä lunastettuja syntisiä, jotka Herra on armossaan pelastanut suuresta ahdistuksesta. "He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä." (Ilm. 7:13,14.)

Toivoisimme näkevämme ympärillämme suuren joukon elävässä uskossa eläviä kristittyjä ja toivoisimme varmaan sitä, että itsekin olisimme niiden joukossa, mutta Raamattu puhuu kuitenkin eri aikakausina elävästä piskuisesta laumasta, joka elää lähellä Kristusta ja jolle on varattu kirkkauden valtakunta. Kirje Sardeksen seurakunnalle korostaa Kristuksen vanhurskautta!