Päivällä, kun on valoisaa, tähdet ovat näkymättömissä. Vaikka kuinka katselemme taivaalle, tähtiä ei näy missään. Siellä ne kuitenkin ovat omilla paikoillaan Jumalan tahdosta. Myös illalla ja yöllä tähdet ovat piilossa, jos taivaan peittää, pilvet. Herra on kehottanut nostamaan katseemme taivaalle. Tähdillä on rohkaiseva sanoma. Ne myös opettavat meitä monella tavalla.
Ihmiset ovat ottaneet sanavarastoonsa tähdet, korottaessaan ihmisiä ilodeiksi, joita palvotaan. Ihmistähdet eivät ole kuitenkaan sitä valoa, jota meidän tulisi ihaillen katsella ja seurata. Ei edes "suuret" Jumalan miehet ja naiset saa olla palvontamme kohteita. Ainoa seurattava tähtemme on Kirkas Kointähti, Jeesus. Usein käy niin, että suuren ahdistuksen ja koettelevan totuuden edessä moni "kirkas tähti" sammuu. Uskon, että maailmaan on tulossa vaikeat ajat ja moni "tähti", jonka loistoa olemme ihailleet, menee silloin pois pimeyteen. Tähdenlennot lisääntyvät lopun aikana.
Nyt on tullut aika, jolloin meidän on pukeuduttava Kristuksen vanhurskauteen. Ne, jotka pukeutuvat "pyhäkön koristuksiin" eivät kestä Herran edessä. Israelilaiset luottivat kauniiseen pyhäkköönsä. He ajattelivat, että se kestää ja pysyy pystyssä maailman loppuun saakka. Suuret, kauniit ja kiiltävät temppelin kivet eivät olleet tuon temppelin luja perustus. Jeesus oli tuon temppelin kulmakivi ja koska rakentajat hylkäsivät Jeesuksen, temppeli ei voinut pysyä pystyssä. Jos uskomme ei lepää Jeesuksessa Kristuksessa ja hänen sanassaan esiinnymme silloin oman alastomuutemme häpeässä, emmekä kestä, kun Herra koettelee uskomme aitoutta.
perjantai 25. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti