torstai 3. syyskuuta 2009

"Mitä sinä olet tänä päivänä tehnyt?"

"Mitä sinä olet tänä päivänä tehnyt?" Muistan hyvin äänen painonkin, kun äitini toisti kysymystä yhä uudelleen ja uudelleen. Miksi?
Isälläni oli tapana esittää tämä kysymys äidille, kun hän tuli töistä kotiin. Esittäessään kysymyksen äidille, isä halusi kuulla päivän kuulumiset. Kysymys saattoi kuitenkin ärsyttää äitiä, koska se kuulosti liiaksi "tenttaavalta." Muistan äitini joskus vastanneen eo. kysymykseen: "Luuletko, että minä olen ollut koko päivän laiskana?"

Olen kuullut sanottavan, että ensimmäiset sanat ja ajatukset, jotka aviopuolisot lausuvat toisilleen työpäivän jälkeen ratkaisevat sen, millaiseksi kodin ilmapiiri illan aikana muodostuu. Isäni olisi voinut esittää kysymyksen toisinkin. Esim. Miten päivä on mennyt? Mitä kuuluu? Kuinka olet voinut? Tärkeintä on se, että toinen on kiinnostunut puolisostaan ja on valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan päivän tapahtumista. Kommunikointi on perhe-elämän keskeinen asia.

Myöhemmin, kun isä oli jo kuollut, äitini muisteli isän kysymystä uudessa valossa. Se ei tuntunut enää loukkaavalta. Hän olisi nyt halunnut kuulla tuon kysymyksen isältäni, hänen saapuessaan töistä kotiin. Mutta auto ei ajanut enää pihaan, eikä ovi avautunut, eikä isän ääni kuulunut enää kuin muistoissa.

Kun kävin Annen kanssa ensimmäisiä kertoja kotona, Anne totesi minulle, että hänestä oli mukava kuulla, kun isäni ja äitini keskustelivat illalla vuoteessa, pitkään yöhön saakka. Puheen sorina kuului nimittäin seinän läpi, vaikka sanoista ei saanutkaan, selvää.

Anne on yrittänyt vuosien mittaan nyhtää minusta pois komentelevaa ja käskevää puhetyyliä. Kysymyksistä tulee pehmeämpiä, kun sanoo esim. voisitko, tekisitkö, haluaisitko jne?

Tein tänään puutarhatöitä. Leikkasin mansikkapehkoista kaikki rönsyt. Niitä tuli melkein musta jätesäkillinen. Kävin pitkästä aikaa kurkistamassa kasvihuoneella, että mitä sinne kuuluu? Kun leikkasin tomaatinvarsista kaikki liiat versot ja kasvustot pois, yllätyin, kun esiin tuli yli sata vihreää tomaattia. Vieläköhän nuo ehtivät punastua? Joitakin kurkkujakin oli kasvanut. Illalla kävimme Annen ja Mikaelin kanssa sienessä. Saimme kopallisen karvarouskuja. Kaikki mustikat ovat nyt pakkasessa. Tein myös yhden kotikäynnin. Siinä päivä vierähti nopeasti.

2 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Hei Paavo,niistä vihteistä tomaateista saa todella hyvää sosetta. Olen itse jonnekin hukannut ohejeeni, eiköhän googlaamalla löytyisi. Kiitos Isällemme luonnon antimista.

Paavo Hautala kirjoitti...

Hei!

Oletko Porin Tuula? Kiitos tomaattivinkistä. Katsoin netistä tietoja. Siellä oli kaksi reseptiä vihreistä tomaateista ja yksi vinkki miten tomaatit saa punaisiksi. Niitä voi kypsytellä kelmun alla lämpimässä. Viikossa tulevat kuulemma punaisiksi

Kun vaihdoin kännykkäni, siirsin puhelintietosi uuteen matkapuhelimeeni, mutta jostain syystä tiedot katosivat. Lähetin muutama päivä sitten sähköpostia, onko tullut perille?

Kyselimme tiedustelusta numeroasi, mutta emme saaneet sitä. Olisimme soittaneet, kun kävimme Kullaalla häissä. Ajattelimme tulla yllätyskäynnille Poriin, mutta aikataulu oli jälleen tiukka. Piti ehtiä Kajaaniin Annen äitiä auttamaan syystöissä.