Luolassa syntynyt laulu!

Psalmin 57 sanoma on syntynyt luolassa. Olen nähnyt nuo Israelin maan vuoristoiset seudut. Siellä on paljon hyviä kätköpaikkoja, joista vihollisen on vaikea löytää uhrinsa. Kuitenkin ainakin pariin otteeseen Saul sattui samaan luolaan missä takaa ajettu Daavid oli majoittuneena. Molemmilla kerroilla Daavid säästi Saulin hengen, vaikka hänellä olisi ollut tilaisuus surmata vihollisensa. Daavid ei halunnut koskea Herran voideltuun. Daavid kätkeytyi Jumalan siipien suojaan ja myrskyn jälkeen tuli aina tyyntä. Daavid uskoi saavansa Herralta avun ja hän luotti siihen, että hänen asiansa viedään hyvään päätökseen. Jumala ei koskaan jätä työtään kesken. Vaikka me ihmiset olemme keskeneräisiä, niin Jumala vie alkamansa työn päätökseen. Daavidin runoissa esiintyy usein sana armo. Hän pyytää Herraa armahtamaan häntä, hän luottaa Jumalan armoon ja hän kätkee elämänsä armon suojaan. Luolassa oli "leijonia", mutta ne eivät vahingoittaneet Herran palvelijaa. Daniel sai kokea samaa aivan oikeiden leijonien luolassa. Verkot ja kuopat joita vihollinen käyttää apunaan saadakseen uhrinsa satimeen kääntyvät lopulta vainoojien omaksi tuhoksi. Daavid sanoo Jumalalle: "Jumala, sydämeni on levollinen, mieleni on tyyni. Minä tahdon laulaa ja soittaa! Herää, sydämeni, herää, harppu, helky, lyyra, minä tahdon herättää aamuruskon!" Eikö ole ihmeellistä, että luolassa, jossa "leijonat" himoitsevat ihmislihaa, Daavidia laulattaa ja hänen mielensä on, levollinen.
Saulilla oli kolmentuhannen miehen joukko apunaan ja inhimillisesti katsottuna Daavidilla ei ollut paljonkaan toivoa pelastumisesta. Daavidilla oli taivaan sotajoukko tukena ja sotajoukon päämies itse puolusti häntä. Daavidin sisäinen rauha ja tasapaino perustui kokonaan, Jumalaan. Hänellä oli luolassa se sama rauha kuin silloin, kun hän taisteli Goljatin kanssa. Psalmi 57 päättyy ylistykseen, johon Daavid toivoo kaikkien kansojen yhtyvän. Yhtykäämme mekin kiittämään ja ylistämään Herraa, sillä hänen armonsa ulottuu taivaisiin, ja hänen uskollisuutensa ylös pilviin. "Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten, kirkkautesi yli kaiken maan!"