Kaksi erilaista seurakunnan jäsentä

Diotrefes ja Demetrios olivat kaksi hyvin erilaista seurakunnan jäsentä. Johanneksen kolmannessa kirjeessä kerrotaan heistä jotakin.

"Kirjoitin muutaman sanan seurakunnalle, mutta Diotrefes, joka mahtailee sen johtajana, ei pidä meitä missään arvossa. Siksipä minä sinne tultuani aionkin huomauttaa hänelle siitä, mitä hän oikein tekee levittäessään meistä pahoja puheita. Eikä hänelle sekään riitä. Hän kieltäytyy itse ottamasta veljiä vastaan, estää niitä, jotka haluavat sen tehdä, ja jopa erottaa heitä seurakunnasta."

"Demetrioksesta kaikki ovat kertoneet pelkkää hyvää; itse totuuskin on hänen puolellaan. Samoin todistamme me, ja sinä tiedät, että meidän todistuksemme on tosi."

Johannes kertoo näistä kahdesta seurakunnan jäsenestä Gaiukselle, jolle kirje on osoitettu. Johannes vetoaa ystäväänsä, ettei hän ottaisi esimerkkiä pahasta, vaan hyvästä. Joka tekee hyvää, on Jumalasta, mutta se, joka tekee pahaa, ei ole Jumalaa nähnyt."

Tästä huomaamme, että seurakunnan sisällä voi olla suuria ongelmia ja epäkohtia. Valtataistelu sokaisee ihmisen. Tämä sokaisi myös suuren joukon enkeleitä taivaassa, kun kapinaan noussut Lisifer johti heidät harhaan. Mahtaileva henki on paholaisesta. Se on itsekorotuksen henki. Tämän hengen valtaan joutunut ihminen ei arvosta muita ollenkaan. Toiset ihmiset ovat tällaiselle mahtailijalle vain pelinappuloita, joita hän käyttää omaksi edukseen ja valtansa pönkittämiseen. Diotrefes oli sairastunut "vahvuuteen". Hän luuli itsestään liikoja. Asemansa lujittamiseksi hän turvautui valheeseen. Hän levitti totuuden sanansaattajista pahoja puheita eli juoruja. Diotrefes luuli olevansa vahva johtaja, joka osaa hommansa hyvin, mutta hänen työnsä hedelmä osoitti, ettei hänen sydämensä ollut oikeassa suhteessa Jumalan tahdon kanssa.

Johannes mainitsee kirjeessään, että hän aikoo ottaa tämän mahtailijan puhutteluun, kun hän saapuu seurakuntavierailulle seuraavan kerran. Olisi mielenkiintoista tietää miten asiat menivät tuon keskustelun jälkeen.