lauantai 26. lokakuuta 2013

Kotimme on jälleen täynnä elämää! - Hän johdattaa!

Anne lähti eilen torstaina 24.10.2013 Ouluun hakemaan Suvia ja lapsia meille kylään viikoksi. He tulivat tänään perjantaina 25.10.2013 iltapäivällä Kuusamoon. Kevin on nyt ensimmäisellä mummilan vierailulla. Kevin on jo pian 3 kk:n ikäinen. Hän on kasvanut ja kehittynyt kovasti, kuten tytötkin. Mukava, kun talo on jälleen elämää täynnä.

Seuraavan kertomuksen otsikkona voisi olla: "Hän johdattaa"!
 
Eräs ystävä on auttanut vuoden aikana kirppiksellä siivouksessa ja ruokatuntipäivystäjänä muutamia kertoja. Kun kirppiksemme muutti Ouluntaival 2:sta Kitkantie 23:een, niin "nappasin" hänet kadulta siivoamaan tyhjäksi tulleen kirppistilan, koska minulla ei ollut tuolla hetkellä ketään muuta tähän tehtävään sopivaa henkilöä saatavana, ihmisten joulukiireiden tähden. En tuntenut tätä henkilöä entuudestaan lähemmin. Kasvot olin kuitenkin nähnyt vilaukselta, kun hän oli ollut kirppiksellä asiakkaana.

Pyyntööni tulla siivoamaan kirppistä, hän vastasi myönteisesti, vaikka pyyntö tuli hänelle suurena yllätyksenä, kuten minullekin. Hän palveli siivouksessa erittäin mielellään. Kun työ oli tehty, ihmettelin, miten nopeasti ja taitavasti hän siivouksen teki. Kiitin häntä kovasti avusta ja toivotin hyvää jatkoa. Hän sanoi olevansa ammattisiivooja ja sen tähden siivous sujui häneltä nopeasti. Hän oli minulle tuossa tilanteessa erityinen rukousvastaus.

Tänä syksynä tältä ystävältä kuoli isä. Isän kuolema koski häneen kovasti. Hän tuli kertomaan minulle surustaan kirppikselle. Hän kysyi, että olisiko minulla hänelle jotakin rohkaisevaa luettavaa? Menin kirjahyllyn luo ja silmiini osui kirja: "Laulu armosta". Hän kiinnostui kirjasta ja osti sen. Loppukesästä hän halusi ostaa kirppikseltämme mikron. Hän toivoi, että toisin sen hänen kotiinsa, koska sen kantaminen olisi hänelle liian raskas tehtävä. Palvelin häntä mielelläni. Ystävä esitteli minulle kotinsa. Roolini vaihtui nopeasti. Nyt olin hänen kotonaan pastorina. Sain siunata hänen kotinsa ja hänet erityisellä tavalla. Rukoilin hänelle voimia kestää isänsä poismenosta  johtuvan surun ja kaipauksen tuoman ikävän. Muistin myös hänen äitiään rukouksin. Ystävä oli hyvin vaikutettu ja kiitollinen saamastaan rohkaisusta. Ymmärsimme molemmat Jumalan johdatuksen olleen tässä mukana.

Tänään pidin Sympatia-keräyksestä pienen tauon ja päivystin kirppiksellä, että Eila pääsi Karpaloon syömään.

Meni tovi, ja ovi avautui ja tämä ystävä, josta nyt kirjoitan, astuu ovesta sisään ja ilahtuu kovin, kun näkee minun olevan paikalla. Hän kertoo iloisesti, että hän ja hänen äitinsä tuntevat hyvin "Laulu armosta" -kirjan Elsa Luukkasen ja myös Elsan työn jatkajan Helena Kallioisen, jotka ovat auttaneet heidän perhettään ADA:n kautta. Hän kertoi, että hänen äitinsä kutoi paljon villasukkia ja antoi ne lahjaksi Helena Kallioisen jakeluihin. Jakeluista he puolestaan saivat itselleen lahjaksi sitä, mitä he kulloinkin tarvitsivat. Näin tämä avustuspalvelu toimi silloin hyvin, kun avun tarve oli suuri.

Taas ihmettelimme ihmeellistä Jumalan johdatusta. Pyysin häntä sanomaan äidilleen oikein lämpimät terveiset ja kutsuin heidät tulemaan yhdessä jumalanpalvelukseen, kirkkoomme, saamaan tukea ja rohkaisua heidän läheisensä poismenon johdosta. He olivat kiinnostuneita tulemaan kirkkoon!
"Hän johdattaa, hän johdattaa ..."

Ei kommentteja: