Olen kuullut monien sanovan, että onpa sinulla paljon avaimia. Minulla on tällä hetkellä kaksi nippua, joissa toisessa on 29 - ja toisessa 10 avainta. Pienin on matkalaukun - ja suurin Mazdan avain. Avain on tärkeä, päivittäin tarvittava esine. Olen kuullut puhuttavan avainlapsista. Tällä tarkoitetaan niitä lapsia, joilla riippuu avain kaulassa. Se merkitsee usein sitä, että kotona ei ole ketään, joka avaisi oven, kun lapsi tulee hoidosta, koulusta, kerhosta, harrastuksista tai vaikkapa matkalta.
Oikean avaimen puuttuessa voi tulla vaikeita ja hankalia tilanteita. Muistuuko sinulle mieleen joku sellainen? Matkalaukun avaimen katoaminen Englannissa oli minulle paniikkia aiheuttava kokemus. Tarvitsin silloin tosi paljon rukousta ja se auttoi ja pelasti minut pulasta. Löysin kadottamani pienen avaimen noin kahden kilometrin päästä puun juurelta. En olisi koskaan löytänyt sitä ilman Jumalan apua. Kiitos Herralle, hän todella auttaa meitä, kun pyydämme häneltä apua!
Avaimia on hyvin monenlaisia. Nykyisin käytetään paljon koodeja, jotka meidän pitää muistaa. PIN-koodit ja salasanat on pidettävä omana tietonamme, ettei kukaan pääse murtautumaan henkilökohtaisiin tietolähteisiimme. Vuotoja on kuitenkin tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin. Kun rikolliset ovat onnistuneet saamaan selville PIN-koodit ja salasanat, niin siitä on koitunut ikäviä yllätyksiä esim. tilin haltijoille.
"Pieni avain voi avata hyvin monimutkaisen lukon ja hyvin suuren oven, ja tämä ovi voi johtaa suunnattoman suureen rakennukseen, jossa on verrattoman arvokkaat varastot rikkautta ja kauneutta". (Pierson.) Rukous on uskon kädessä avain, jolla pääsemme Jumalan rikkauksien, taivaallisiin varastohuoneisiin. Rukouksiimme liitetyt Jumalan lupaukset ovat kuin PIN-koodeja ja salasanoja, jotka avaavat meille taivaan pyhäkön oven, aarteista kalleimman luokse. Jumalan antamat "PIN-koodit ja salasanat" ovat avoimia kaikille ja ne löytyvät Raamatusta. Kristuksen vanhurskaus on suurin aarre, jonka saamme Jeesukselta uskomalla häneen ja ottamalla hänen lahjansa vastaan uskon kautta. Viisaus, vanhurskaus, pyhitys ja lunastus ovat aarteita, joita ei löydy ihmisten varastoista. Paholainen tarjoaa em. asioista keinotekoisia jäljitelmiä, mutta puhtaat ja aidot lahjat ovat Jumalan luona, jonne paholainen ei pääse niitä "varastamaan". Tänä päivänä meidän on syytä tarkoin tutkia meille tarjottuja hengellisiä lahjoja, että ovatko ne taivaasta vai jostakin muualta?
Meillä kaikilla on etuoikeus olla Taivaan Isän "avainlapsia" ja päästä joka hetki "kotiin", joka ei koskaan ole tyhjä, kylmä eikä "asukasta" vailla!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Muistan, kun alle kymmenen vuotiaina minulla, kaksoissiskollani ja vuotta vanhemmalla sekä kaksi vuotta nuoremmalla siskollani oli tapana pitää kättä kuin pienen avaimen ympärillä ja osoittaa sillä siskoa sydämen kohdalle ja sanoa: "avaan sun sydämes". Olen monesti miettynyt, että mitähän me tytöt ollaan sillä leikillä tarkoitettu, koska noin tehdessämme toisillemme, muistan, miten leikki päättyi aina itkuun. Se jotenkin loukkasi sisintä ja tuntui kuin sisko olisi rikkonut jotain sisimmästäni. En muista kuuluiko tuo leikki muidenkin lasten leikkeihin, vai vain meidän siskojen :)
Tuula
En ole koskaan kuullut tuollaisesta leikistä. "Avaan sun sydämes" -ajatus voisi tarkoittaa myös positiivista asiaa. Moni haluaisi avata sydämensä, jos hänen vierellään olisi ymmärtäväinen ja luotettava ihminen. Jeesukselle ainakin voimme avata sydämemme avoimesti ja rehellisesti tietäen, ettei siitä synny ongelmia, päinvastoin, ne vähenevät tai poistuvat kokonaan.
Totta, Jeesukselle voimme aina avata sydämemme, joskin hän sinne näkee halusimme tai emme. Mitään ei jää Häneltä näkemättä, se tieto antaa turvallisuuden tunteen. Pitääkin muistella siskojeni kanssa tuota avain asiaa, miten kukin on sen kokenut. Tavatessamme ei ole tullut mieleeni kysyä. Sinun mielenkiintoinen tekstisi toi tuon lapsuuden kokemuksen ajatuksiini.
Tuula
Lapsuus on ihmeellistä aikaa ja silloin saamamme kokemukset tunteineen seuraavat meitä läpi elämän.
Lähetä kommentti