perjantai 25. marraskuuta 2011

Maa, jossa ei ole enää kyyneleitä!

Psalmissa 6 virtaavat kyyneleet. "Olen valittanut itseni uuvuksiin, yöt kaiket on vuoteeni itkusta märkä, leposijani kastunut kyynelistä". (Ps. 6:7.) Näin suuri sisäinen ahdistus vie ihmiseltä kaikki voimat ja tuska ja ahdistus tuntuvat ruumiillisena kipuna, jopa sairautena. Psalmista toteaa: "Silmäni ovat surusta hämärtyneet, näköni on himmentynyt ahdinkoni tähden". (Jae 8.) Olen kuullut, että suuri ahdistus ja pitkäaikainen tuska voi sokeuttaa ihmisen. Kyyneleet voivat myös estää meitä näkemästä Vapahtajaamme, vaikka hän on aivan lähellämme, apua antamassa. Emmauksen tien kulkijat eivät tunnistaneet Jeesusta, vaikka hän kulki rinnalla heidän kanssaan, koska he olivat surun murtamia ja peloissaan. Jos olet tällä hetkellä surun ja pelon heikentämä, etkä näe valoa edessä etkä takana, niin luo katseesi Jeesukseen. Kun käännymme surussamme Herran puoleen, niin hän ei jätä meitä tähän tilaan. Tiedämme että taivaan pyhäkössä on rukouksia kuuleva Jumala, jolle kyyneleet eivät ole vieraita. Esirukoilijamme, Jeesus, on vuodattanut paljon kyyneleitä meidän puolestamme, jotta meillä olisi rauha ja ilo. Jeesus lupasi kääntää murheemme iloksi. Kun näin tapahtuu, niin huolet vaihtuvat kiitokseen, kuten eräässä laulussa lauletaan. Meidän pitää säilyttää Jeesukseen näköyhteys, eikä kadottaa häntä päivänmatkan päähän. Kaikilla ahdistuksillamme on jokin alkulähde, josta ne kumpuavat esiin. Joskus tiedämme miksi kärsimme, mutta voi olla myös niin, ettemme osaa eritellä pahan olomme syytä. Herra tietää kaiken. Hän tietää mikä mieltämme painaa ja mistä tulevat kyyneleemme. Hänellä on jo ratkaisu ongelmiimme valmiina, ennen kuin olemme hänelle niistä edes puhuneet. Jumalan kaitselmusta on usein vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi selittää. Meidän tulee se hyväksyä ja kiittää siitä, koska Jumala ei tee virheitä meitä johdattaessaan. "Kerran toisensa jälkeen Jumala on käyttänyt elämän vastoinkäymisiä - sairautta, vainoa, köyhyyttä, luonnononnettomuuksia ja selittämättömiä murhenäytelmiä - osoittaakseen armoaan ja viedäkseen evankeliumia eteenpäin." - Timothy George, Galatians, s. 232,234. Säilyköön usko ja luottamus Jeesukseen lujana. Jumalan armo ja rakkaus pyyhkivät kyyneleemme, kun otamme nämä lahjat vastaan, uskon kautta Kristuksessa. Taivaassa ja uudessa maassa ei ole enää kyyneleitä, koska "Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään"!

Ei kommentteja: