torstai 19. maaliskuuta 2009

Orion ja Otava ovat suosikkitähdistöjäni!

Kävelin eilen 10 km:n lenkin Rane-koiran kanssa sillä välin kun vaimoni oli kirkkokuorossa laulamassa. Anne on pyytänyt minuakin mukaan laulamaan, mutta en ole rohjennut mennä ainakaan vielä. Aika ei riitä kaikkeen ja mieleeni tulee myös sanonta: "Suutari pysyköön lestissään".

Sitten tuohon iltalenkkiin.
Oli hyvin kaunis ilta, tummansininen taivas ja kauniit tähdet. Katsetta ei voinut siirtää pois taivaalta. Olen jo lapsuudesta asti katsellut ja ihaillut tähtiä ja keskustellut Jumalan kanssa. Olen opetellut psalmin 8 ulkoa ja monet kerrat olen toistanut sanoja: "Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen - mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella. Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, asetit kaiken hänen valtaansa: lampaat ja härät, kaiken karjan, metsän villit eläimet, taivaan linnut ja meren kalat, kaikki vesissä liikkuvat. Herra, meidän Jumalamme, suuri on sinun nimesi kautta koko maailman"! Tämä teksti on uuden suomennoksen mukaan. Pidän kuitenkin enemmän edellisestä suomennoksesta. Johtuukohan se siitä, että olen opetellut psalmin 8 ulkoa edellisen käännöksen mukaan? En lähde nyt selittämään ja analysoimaan tätä tekstiä vaan palaan ajatuksiini mitä mietin tuolla lenkillä.

Tutustuin lapsena tähtikarttaan ja opettelin tunnistamaan tähtikuvioita. Piirsin niitä myös paperille, että muistaisin paremmin. Lainasin kirjastosta tähtikirjoja ja kirjastonhoitaja sanoi minulle, että nyt heillä ei ole enää muita kirjoja tästä aiheesta. Suosikkitähdistöjäni ovat Orion ja Otava. Molemmissa on seitsemän "päätähteä". Molemmat tähdistöt mainitaan myös Raamatussa. Tiedätkö missä yhteydessä?

Näin nuo tähdistöt eilen ja ihailin niiden kauneutta. Erityisesti Orionin. Se loisti kauniina Torankijärven yllä. Olen nähnyt tämän tähdistön myös Öljymäen yläpuolella Israelissa. Silloin tuo näky teki minuun sykähdyttävän vaikutuksen. Olen lukenut Orionin aukosta ja minulle on kerrottu, että se on ihmeellinen kohta avaruudessa. Tuosta aukosta hohtaa aivan kuin iäisyyden valo. Minulla on sellainen käsitys, että tuosta aukosta mennään sisälle Jumalan taivaaseen ja että Jeesus ja Uusi Jerusalem tulevat tuosta aukosta tänne meidän planeetallemme. Olen monta kertaa sanonut ääneen katsellessani Orionin tähdistöä: "Tule, Herra Jeesus!" (Ilm. 22:20). Kaipaan Jeesusta ja haluan päästä Hänen luokseen kirkkauteen!

Kävellessäni ja katsellessani taivaalle ajatukseni menivät lapsuuteeni. Ajattelin, että silloin taivas oli paljon kirkkaampi kuin nykyisin. Onko niin, että ilmakehä on jo niin saastunut, että himmeämmät tähdet ovat piilossa katseiltamme? Käykö niin, että kaikki kaunis on katoamassa maailmastamme saastumisen tähden? Himmeneekö taivaankansi joskus niin paljon, että tähtien loiste sammuu kokonaan? Palaan tähän aiheeseen myöhemmin!

Aurinkoista päivää kaikille! Kiitos kommenteistanne! Teksteistänne herää inspiroivia ajatuksia!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Tuhatvuosikausi siis vietetään taivaassa Orionin
aukon planeetalla eikä maan päällä kuten jotkut
opettavat Jesajan kirjaan viitaten?

Anonyymi kirjoitti...

Testailen kommentin lähettämistä. Nimi/URL-osoit-
teeseen voi kirjoittaa oman nimen/nimimerkin.
Sanojen vahvistaminen kohtaan pitää kirjoittaa
laatikkoon yllä olevat kirjaimet ja sitten lähettää kommentti?

Anonyymi kirjoitti...

Sanoit: "Kävellessäni ja katsellessani taivaalle ajatukseni menivät lapsuuteeni. Ajattelin, että silloin taivas oli paljon kirkkaampi kuin nykyisin."

Ilmansaastumisen lisäksi siihen voi olla toinenkin mahdollinen selitys: Lapsena näkö oli parempi kuin ukin iässä.

Mutta se täytyy tunnustaa, että tähtitaivas on eri paikoissa erilainen. En ole nähnyt missään sellaista taivaan valojen hehkua kuin Kuolleen meren eteläpuolella erämaassa Israelissa. Siellä ei ollut edes kaupunkien valosaastetta näkyä himmentämässä.