Olemme suvun kanssa kirjoitelleet nettikirjassamme viime päivinä nauramisesta. Tämä on mukava teema ja siitä tulee hyvä ja iloinen mieli, kun tätä aihetta pohtii. Ajattelin kirjoittaa jotakin tästä asiasta myös tähän blogini sivulle. Netistä löytyy monenlaista tietoa ko. aiheesta. Tämä on sellainen ala, että sitä tutkitaan oikein tieteellisesti. Naurututkijat ovat gelotologeja. Varmasti hyvin mielenkiintoinen tieteenala.
Alle 6-vuotias nauraa tietojen mukaan keskimäärin n. 300-400 kertaa päivässä ja aikuinen vain n. 15 kertaa päivässä. Mietin, että mihin nauru oikein katoaa ja missä iässä? Olisiko se murrosikä? Silloin kun moni muukin asia "hävettää"!
Naurukouluttaja Vesa Karvisen mukaan 2 min nauraminen vastaa 45 min rentoutumista. Tehokasta, eikö totta? Tulisikohan ihmisiä naurukerhoon, jos sellaisen perustaisin, vai kävisikö siinä niin, että nauraminen loppuisi lyhyeen ja tulisi itku pitkästä ilosta?
Sanotaan, että ihminen tulee vanhuudessa uudelleen lapseksi. Miten on, saakohan ihminen nauramisen taidon takaisin, vanhuudessaan?
Jos sinulle tulee mieleen jokin hyvä ajatus tai lausahdus nauramisesta, niin kirjoittaisitko tuon ajatuksen, vaikkapa kommentin kohdalle meille kaikille, iloksi! Jos mielessäsi on jokin hauska juttu, joka naurattaa ja haluaisit, että muitakin naurattaisi, niin kirjoita siitä!
Kirjoitan esimerkin, jonka eräs ystäväni kertoi minulle omasta kokemuksestaan. Ystäväni oli Sympatia-keräyksellä. Vanhempi rouva pyysi lahjan annettuaan kerääjää kirjoittamaan hänen nimensä listalle. Kerääjä kysyi rouvan nimeä. Hän sai vastaukseksi: "Lempi Makkara". Kerääjä purskahti nauramaan ja hän muistaa tuon hetken varmaan koko ikänsä, ellei dementia vie muistia.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Iltaa Paavo ja lukijat. Paavon teksti sai hymyn huuleen ja yksikseni sain naurahtaa iloisen tekstin lukemisen aikana. "Nauru pidentää ikää." Kiitos Paavo mielenkiintoisista kirjoituksistasi. Ilta saa mukavan päätöksen ennen iltarukousta. Paavon siskoa, Pirjoa, muistan eritoten iltarukouksessani,jäi niin paljon mietteitä hänen ja Paavon kirjoituksesta. Herran siunausta teille kaikille.
Kiitän Tuulaa muistamisesta. Siunausta myös sinulle.
Kuulin Rovaniemellä hauskoja juttuja nimistä. Mies, jonka nimenä on Jukka Onjukka vastaa puhelimeen ja sanoo nimensä Jukka Onjukka. Langan toisessa päässä oleva sanoo, ettei saa pelleillä, sanokaa oikea nimenne.
Olikohan se veroilmoitus, joka oli jätetty nimellä Muna Rupinen. Ihmettelyn jälkeen saatiin selville, että oikea nimi oli Miina Riipinen. Iin pilkut olivat jääneet pois.
Lähetä kommentti