Jeesus piti äidistään hyvää huolta

2. Saarna ristiltä

"Kun Jeesus näki äitinsä ja tämän vierellä sen opetuslapsen, jota Jeesus rakasti, hän sanoi äidilleen: "Nainen (vaimo), katso, poikasi!" Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa."

Jeesus uskoi Johannekselle tärkeän tehtävän, huolehtia äidistään, joka oli leski, ja jonka sydämestä kävi tuona hetkenä miekka, kuten Simeon oli ennustanut.
Ristiinnaulittu Jeesus pitää huolen ja hoitaa ihmissuhteita. Hän ei jätä surevia yksin surunsa kanssa. Johannes oli opetuslapsista kaikkein nuorin. Hän oli ainoa opetuslapsi, joka kuoli luonnollisen kuoleman lähes 100-vuotiaana. Jeesuksen äidin maanpäällinen elämä oli turvattu hyvin. Jeesus puhuttelee äitiään sanalla: nainen (vaimo). Jeesus haluaa korostaa Marialle, että hänen tulee katsoa Jeesukseen Vapahtajana ja Jumalana. Jeesus puhutteli äitiään sanalla: nainen (vaimo) ensimmäisen kerran Kaanaan häissä. Maria tarvitsee syntien anteeksiantamusta samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Maria ei ole vanhurskas oman itsensä kautta, eikä tekojensa kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Maria luettiin vanhurskaaksi uskon kautta Jeesukseen Kristukseen samalla tavalla kuin kaikki syntiset luetaan kaikkina aikoina. Yksin Jeesus ansaitsee palvontamme. Marian palvonta ei kuulu kristinuskoon. Maria ei ollut synnitön, mutta Jeesus oli. Jeesus yksin on välimiehemme ja syntiemme sovittaja. Maria ei ota vastaan rukouksiamme taivaassa, vaan Jeesus Kristus, meidän ylipappimme, joka myös rukoilee meidän puolestamme. Maria ei myöskään voi ilmestyä "haamuna", koska hän on kuollut ja kuolleet eivät tiedä mitään. Kuolleet odottavat rauhassa ylösnousemusta, joka Jeesuksen omille tapahtuu Jeesuksen takaisintulon yhteydessä. Muut kuolleet eivät virkoa elämään, ennen kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet. Jeesuksen takaisintulo aloittaa 1000-vuoden aikajakson, joka ei tarkoita 1000-vuoden valtakuntaa maan päällä.

Raamatussa käytetään naista (vaimoa) kuvaamaan seurakuntaa. Voimme siis nähdä sanoissa: "Nainen (vaimo), katso poikasi!", ajatuksen, että seurakunnan tulee katsoa alati Kristukseen pelastajanaan ja lunastajanaan. Kukaan ihminen, seurakunta tai yhteisö ei voi meitä pelastaa ja ottaa Jeesuksen paikkaa. Seurakunta on tärkeä, se on ruumis, mutta seurakunnan Herra on kaiken pää. Ilman päätä elämä ei ole mahdollista. Jeesuksen kautta meillä on iankaikkinen elämä. Seurakunta ulkoisine puitteineen ja sen johtajat eivät ole Jumala tai (jumalia), jonka (joiden) puolesta taistelemme. Kristinusko on persoona, Jeesus Kristus. Elämä hänessä merkitsee rakastavaa suhdetta ja yhteyttä. Yhteys mahdollistaa kasvun ja elämän. "Jolla on Poika, sillä on elämä".

Lainaus, kirjasta 5. Alfa ja Omega, E.G. White s. 305,306:
"Jeesuksen äiti"
"Kun Jeesuksen katse harhaili häntä ympäröivässä joukossa, eräs henkilö kiinnitti hänen huomionsa. Ristin juurella seisoi hänen äitinsä opetuslapsi Johanneksen tukemana. Hän ei voinut pysyä poissa poikansa luota, ja Johannes, tietäessään, että loppu oli lähellä, oli tuonut hänet jälleen ristin juurelle. Kuolinhetkellään Jeesus muisti äitiään. Katsoen hänen surunsa murtamiin kasvoihinsa ja sitten Johannekseen hän sanoi äidilleen: "Vaimo, katso poikasi!" ja Johannekselle: "Katso, äitisi!" Johannes ymmärsi Kristuksen sanat ja otti tehtävän vastaan. Hän otti heti Marian kotiinsa ja siitä lähtien huolehti hänestä hellästi. Oi säälivää, rakastavaa Vapahtajaa, joka ruumiillisten kärsimystensä keskellä huolehti hellästi äidistään! Hänellä ei ollut rahaa, jolla olisi voinut tehdä äitinsä elämän helpommaksi, mutta hänellä oli pyhitetty paikka Johanneksen sydämessä, jolle hän antoi äitinsä kalliina testamenttilahjana. Näin hän hankki äidilleen sen, mitä tämä eniten tarvitsi: sellaisen henkilön hellän myötätunnon, joka rakasti, koska rakasti Jeesusta. Ja ottaessaan vastaan tämän pyhän luottamustehtävän Johannes sai suuren siunauksen. Jeesuksen äiti muistutti häntä lakkaamatta hänen rakkaasta Mestaristaan.

Kristuksen täydellinen esimerkki lapsen rakkaudesta vanhempiinsa luo himmentymätöntä valoaan aikakausien hämärään. Jeesus oli lähes kolmenkymmenen vuoden ajan jokapäiväisellä työllään auttanut kodin taakkojen kantamisessa. ja nyt kuolintuskissaankin hän muistaa huolehtia surevasta leskiäidistään. Sama henki ilmenee Herran jokaisessa opetuslapsessa. Kristuksen seuraajat tuntevat uskontoonsa kuuluvan, että he kunnioittavat vanhempiaan ja huolehtivat heistä. Sydän, jossa asuu Kristuksen rakkaus, uhkuu aina hellää rakkautta ja huolenpitoa isää ja äitiä kohtaan."