Onko Jumala turvanamme?

Tämän aamun aamuvartiojae Ps. 52:9 on otettu Daavidin virrestä, jonka hän sepitti, kun edomilainen Doeg oli kertonut Saulille: "Daavid on mennyt Ahimelekin luo."
Ps. 52 on otsikoitu: "Väärintekijä saa rangaistuksensa".

"Noin siinä kävi, kun hän ei ottanut Jumalaa turvakseen! Hän luotti suureen rikkauteensa, turvautui tuhoisiin juoniinsa."

Jumala on parempi turva kuin rikkaus. Rikkaus on valheturva, joka pettää, koska rikkaudet voivat hävitä yhdessä hetkessä ja rikkauteen kiintynyt sydän alkaa helposti luottaa pettävään rikkauteensa. Näin Jumala jää taka-alalle ja ihmisviisaus syrjäyttää Jumalan viisauden. Jumalan viisauden hyljännyt turvautuu riivaajien viisauteen. Kun Jumalaan turvautuminen vaihtuu tämän maailman tarjoamaan valheturvaan, niin ihmiset alkavat käyttää tuhoisia juonia turvatakseen oman asemansa ja valtansa. Maailman henki ja Jumalan Henki eivät voi asua samassa sydämessä yhtä aikaa. Jumalan Henki poistui kuningas Saulin sydämestä, mutta Pyhä Henki ei jättänyt Daavidia, vaikka hän tekikin suuria virheitä, koska hän nöyryytti sydämensä, tunnusti syntinsä, katui niitä ja teki parannuksen Jumalan armon avulla. Kuningas Saul valitsi toisen tien. Paholaisen juonet ovat tuhoisat. Niihin turvautuvat ovat kuoleman omia. Väärintekijät saavat rangaistuksensa, usein jo tässä ajassa, lopullisesti kuitenkin viimeisen tuomion yhteydessä. Maalliset tuomioistuimet voidaan lahjoa tai pettää, mutta taivaallinen oikeus on korkein oikeus, joka on pettämätön ja josta ei ole valitusoikeutta. Jumalaa ei voi kukaan pettää, vaikka juoni olisi kuinka viekas tahansa. Tämän aamun sana pysäyttää meidät tutkistelemaan sydäntämme. Olemmeko tuhansien juonten mestarin palveluksessa vai turvaammeko kaikesta sydämestämme Herraan Jeesukseen Kristukseen ja Hänen armoonsa, rakkauteensa, voimaansa ja viisauteensa?