tiistai 23. marraskuuta 2010

Laukut ovat nyt tyhjiä!

Sain myyntityöni suoritettua loppuun, ennätysajassa. Tänään klo 13.30 mennessä kaikki joululehdet ja -kortit loppuivat, laukuistani.
Eilisen kaltainen seikkailu jatkui. Ehkä kirjoitan illalla jotakin lisää tämän päivän kokemuksista.

4 kommenttia:

Aila kirjoitti...

Onneksi olkoon ison urakan loppuun saattamisesta! Oliko niitä korttejakin sinulla myytävänä useampi sata? Aikaa vievää touhua, kun samalla jututat ihmisiä, mutta se taitaa olla puuhan parasta antia?
Minusta ei olisi myyntityöhön...

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos Ailalle onnitteluista. Kyllä niitä kortteja oli varmasti noin 100-200 tai enemmänkin. En ehtinyt niitä laskemaan, koska oli niin kiire kentälle.
Aikaa, tähän ovelta ovelle työhön, meni minulta kolmen päivän aikana noin 20 tuntia. Keskustelut ovat ilman muuta tämän työn paras anti ja rukoushetket tekevät työstä taivaallisen.
Tätä työtä ei voi tehdä omassa voimassa. Omat voimat eivät riitä. Tarvitsen joka hetki apua ylhäältä. Saan usein selvän kehotuksen siitä, milloin minun on hyvä rukoilla tapaamani henkilön puolesta. Joka paikassa se ei tietenkään ole mahdollista. Silloin kun ihmiset avautuvat kertomaan huolistaan, rukous on luonnollinen tapa auttaa heitä pääsemään elämässä eteenpäin. Monet tapaamani ihmiset ovat tulleet vuosien saatossa niin tutuiksi, että he pitävät itsestään selvänä, että rukoilen heidän puolestaan, ennen kuin sanon näkemiin, ja lähden jatkamaan matkaani. Kolmen päivän aikana sain tilaisuuden rukoilla noin 7-10 kodissa.
Sinulla on kaikki edellytykset tulla "huippuluokan" myyjäksi. Jos asuisit täällä, "veisin" sinut heti kentälle ja seuraisin sivusta ja näkisin miten ihmiset olisivat yhtä innokkaita ostamaan sinulta samoja tuotteita kuin he ostavat minultakin.

Anonyymi kirjoitti...

Nostan Paavolle hattua!!! Paavoja saisi vain olla enemmämki seurakunnassa.

Kirjoitti Taiska.

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos Taiskalle kannustuksestasi!
Sinä olet myös hyvä myyjä. Muistan kuinka myit niitä pipari- toffeerasioita hyvällä menestyksellä vuosi sitten.
Kyllä se olisi varmaan outoa, jos meitä vastaan tulisi aivan samanlainen ihminen. Mitähän siitä seuraisi?