En tiedä miten tuo aamuinen haastattelu oikein meni. Olin vasta herännyt ja ajatukset pyörivät päässä, poukkoillen sinne ja tänne. Sain kuulla, että Taimi Uutela, Hautajärveltä, oli äänittänyt ohjelman kasetille. Pitääpä joskus kuunnella ja tarkastaa mitä tuli puhuttua. Ainakin kaksi henkilöä oli ollut kuulolla, koska he kertoivat siitä minulle. Sanoivat menneen hyvin.
Olin tänään koko päivän Kuolion koululla viihdyttämässä Mikaelia Terhon järjestellessä luokkaansa. Ensi viikolla alkaa jo koulu. Teimme Mikaelin kanssa retken koulun lähimetsään. Kaveri totesi, että metsässä asuu paljon eläimiä ja mörri-möykyllä on kolo. Pitkällä kepillä oli hauska tehdä omat kommervenkkinsä ja kysellä, että onko pöllö kotona? Söimme mustikoita ja lauleskelimme lasten lauluja. Ajatukseni palaavat usein aikaan, jolloin Terho oli pieni ja teimme samoja juttuja. Usein erehdyn puhuttelemaan Mikaelia samalla tavalla kuin Terhoa lapsena. Tämä johtuu osaksi siitä, että Mikael on samannäköinen kuin Terho pienenä. Silmien väri vaan on toinen. Olen sanonut, että Mikaelista tulee Hautalan suvun ruskeasilmäisten "kantaisä".
Koulun takana olevalta kentältä löytyi metallikuulia, joita oli hauska heitellä. Isojen poikien jääkiekkomailalla oli mukava lyödä palloja ja ne pyörivät melko hyvin tasaisella hiekkakentällä.
Koulun pihassa on keinut, kiipeilytelineet ja iso hiekkalaatikko. Hiekkalaatikko oli kaikkein kiinnostavin, vaikka laatikolla ei ollut yhden yhtäkään hiekkalaatikkolelua. Leluiksi kelpasivat kivet, joista tehtiin kiviympyrä. Se oli kivilinna. Sitten kivet muuttuivat laivoiksi ja hiekkalaatikon hiekka oli "vettä". Hiekkalaatikon reunalla, "rannalla", oli paljon veneitä ja ne lähtivät vesille toinen toisensa perään. Laivat olivat erikokoisia ja yksi niistä oli isin vene. Tämä oli niin hauska leikki, että sitä ei olisi millään malttanut, lopettaa.
Mikaelin kanssa oli mukava olla. Hän on tosi hauska kaveri. Hänellä on vaaleat kiharat hiukset, ruskeat kirkkaat silmät, joissa säihkyy elämän ilo ja riemu. Hän osaa ilmaista itseään hyvällä, sanavarastolla.
Ensi viikolla tämän koulun pihapiiriin tulee elämää, kun lapset palaavat kesälomaltaan ja aloittavat syyslukukauden.
Toisella kerralla kerron kuinka ihana tyttö Jessica on!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti