Lähdin matkalle, Kuukkelintieltä, perjantaina 22.1. klo 10.15. Hoitelin muutamia asioita kylällä ja pian ajelinkin kohti Kemiä. Matkareittini oli: Kuusamo-Posio-Ranua-Simo-Kemi-Tornio ja paluu samaa reittiä takaisin Kuusamoon.
Aurinko paistoi kirkkaasti ja luonto kylpi valossa. Alkumatkan kuuntelin sydämen ääntä ja katselin kauniita talvisia maisemia. Melkeinpä siinä runosuoni puhkesi.
Valkoinen vaippa peittona maan. Auringon säteet saavat sen kimaltamaan. Ilmassa on valoa paljon, mutta lämpöä vähän. Mietin - miten on Jumalan Hengen tuuli ja virta?
Siinä on raikkautta pakkassään, valoa ja voimaa kannustavaa. Paljon rakkauden lämpöä suloisaa, iloa ja rauhaa virtanaan.
Luoja on pukenut perheensä talvivaatteisiin, siksi koivujen ja pensaiden hentoja oksia ei säikytä pakkanen eikä lumi. Havupuiden paksut valkoiset lumiturkit suojelevat elämän kipinää. Linnut ja eläimet, talvipuvuissaan, löytävät sopivat kiepit ja majat, joissa niillä on lämpöä ja suojaa. Ruoka on pakastettua, mutta suussa sulavaa. Luonnon elämän syke, on nyt levossa ja kätkössä roudan ja jään.
"Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu, lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja." (Johan Wolfgang von Goethe)
Toivottavasti osaisin kirjoittaa muutamia järkeviä sanoja matkastani, joka oli antoisa monella tavalla.
Jatkan kertomusta myöhemmin ...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Nimipäivänä onnitellen!
Leena,Risto ja Maija
Kiitos Leena, Risto ja Maija muistamisesta! Viesti oli mukava yllätys!
Kiitos myös kaikille muillekin, jotka olette muistaneet tekstiviesteillä ja puhelimella.
En ole päässyt vielä työkoneelleni. Siellä on varmaan sähköpostionnitteluja. Kiitos niistä!
Ystävillä on tärkeä tehtävä maailmassa!
Lähetä kommentti