"Halleluja"-sanan käyttö Raamatussa

"Halleluja" on hepreankielinen ylistyshuuto, joka tarkoittaa "Ylistäkää Herraa!"

Tämä on hyvin kaunis, sointuva ja ylevä sana ja siinä on erittäin koskettava ja siunattu ajatus. Se tuo esille Jumalan suuruuden, pyhyyden, luotujen kiitollisuuden ja kunnioituksen pyhää Jumalaa kohtaan.

Tämä sana esiintyy VT:ssa vain 23 kertaa ja ainoastaan psalmeissa eli Raamatun laulukirjassa. Kaksi kertaa psalmin alussa, viisi kertaa psalmin lopussa ja kahdeksan kertaa sekä psalmin alussa että sen lopussa. Psalmeissa tätä sanaa ei käytetä kertaakaan kertosäkeenä, jota toistetaan yhtenään. UT:ssa "Halleluja"-sana esiintyy vain yhdessä luvussa neljä kertaa, Ilm. 19:1,3,4,6. Tämän luvun otsikko on: "Riemulaulu taivaassa."
Koko Raamatussa "Halleluja" -sana esiintyy 27 kertaa. Sekä 1933/38 että 1992 Raamatun käännöksissä.

Raamatussa, "Halleluja"-sanaa ei käytetä koskaan arkipäiväisessä asiayhteydessä. Sitä ei myöskään toisteta yhtenään Raamatun laulukirjassa eli psalmeissa. Raamatussa, tämä sana ei ole "hokema". "Halleluja"-sana ei ole kristinuskon "mantra" -sana, jota meidän tulee toistaa lakkaamatta. Tähän sanaan liittyy Jumalan nimi, joka on pyhä.

Pyhän Jumalan, kolmas käsky kuuluu näin:

"Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä; sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu." (2 Moos. 20:7 VRK.)

"Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään." (2 Moos. 20:7 URK.)

Jumalan pyhää nimeä voidaan käyttää monella tavalla väärin. Joku voi käyttää Jumalan nimeä esimerkiksi petokseen. Hän saattaa vannoa Jumalan nimeen, jotta häntä luultaisiin rehelliseksi ja häneen uskottaisiin. Jumalan nimen käyttö väärän valan antamisen yhteydessä on rikos Jumalan pyhää nimeä vastaan. Tämä teko ei jää rankaisematta. Jumalan nimen halventava käyttö tulee esille siinä, jos Jumalan nimi liitetään arkipäiväiseen "päivittelyyn" tai jopa "kirosanoihin." Ei kukaan ihminenkään pidä siitä, jos hänen nimeään käytetään väärin ja sitä loukataan tavalla tai toisella. Nimi edustaa persoonaa. Jumalan nimen väärinkäyttö kohdistuu Jumalan persoonaan.

"Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja." (Matt. 6:7.)

Hokeminen ja Jumalan nimen turhaan lausuminen ei kuulu elävän Jumalan palvelemiseen, rukouksissa eikä lauluissa.