Sapatin valmistuspäivän teema oli: "Rakastakaa toisianne!"

"Paljon Onnea vaan, paljon Onnea vaan ...", kajahteli leirillämme kolme kertaa. Joelilla (13.7.) ja Ossilla (17.7) oli nimipäivä ja minulla syntymäpäivä (17.7.) Myös talon väki huomioi päivänsankareita tarjoamalla hyviä herkkuja. Kiitos Leena, Risto ja Maija, hauskasta Rudi -kissan kuvasta, jonka annoitte syntymäpäivänäni. 55-vuotta pistää jo miettimään kuinka kauan tällaisia leirejä jaksaa, järjestää. Katseet kääntyvät tehokkaiden ja vahvojen avustajien puoleen, jotka ovat valmiita tekemään töitä, vaivojaan säästelemättä, varsinkin ennen ja jälkeen leirin. Tällä kerralla minulla oli onnea, sillä Katariina Helmius oli työharjoittelijana kirkollamme. Hän on erittäin pätevä ja ahkera työntekijä, joka osaa toimia itsenäisesti. Katariinalla on niitä taitoja, joita tarvitsin. Korkean paikan kammosta huolimatta hän selviytyi hyvin esim. Halosen uuniluola-retken valmisteluista. Katariinalle leiri oli ensimmäinen, mutta Marja-Tertulle, Katjalle, Teuvolle ja Ossille on kertynyt leiriohjaajan kokemusta jo monen vuoden ajalta. Kiitos kaikille ohjaajille erittäin paljon suurenmoisesta ja arvokkaasta työstänne nuorten, hyväksi! Jumala palkitkoon kaiken runsaasti!

Syntymäpäivälahjaksi pyysin Herralta sieluja, jotka saisimme kastaa Hänelle Ajakka-järvessä sapattina. Perjantai on sapatin valmistuspäivä, joten leiriohjelmamme keskittyi leiritilalle. Päivän teemana oli: "Rakastakaa toisianne!" Tämä on Jeesuksen käsky, jonka toteuttamiseen saamme joka päivä Pyhän Hengen kautta vuodatetun rakkauden kasteen, kun pyydämme sitä Herraltamme. Rakkaus on lahja Jumalan!

Perjantaina pidettiin kolme raamattutuntia. Viikon aikana käytiin läpi 144-sivuinen "Portti"-työkirja ja luettiin paljon Raamattua. Uskon perusteet, niin kuin niitä seurakunnassamme opetetaan, käytiin läpi kohta kohdalta. Pyhä Henki valaisi mieltä ja kutsui nuoria Jeesuksen luo. Lähes kaikki nuorista olivat adventistikodin lapsia, joille opettamamme asiat eivät olleet vieraita. Monet heistä oli jo kastettu ja he kuuluivat vanhempiensa kanssa Etelä-Suomen seurakuntiimme. Raamattutuntien ja lounaan jälkeen keskustelin jokaisen leiriläisen kanssa henkilökohtaisesti. Leirin alussa olin antanut tehtäväksi opetella käskyt ulkoa. Tästä tehtävästä kaikki suoriutuivat oikein hyvin. Muutamat tarvitsivat pieniä johdattelevia kysymyksiä muistin virkistämiseksi. Annoin kaikille nuorille muistojakeeksi saman tekstin, Sef. 3:17, koska se on täynnä valoisia ajatuksia ja iloa. Henkilökohtainen keskustelu ja rukous olivat kuin pieni virkistävä tuokio elämän veden lähteellä. Samanaikaisesti oli käynnissä taidetapahtuma. Piirtäminen ja savitöiden tekeminen kiinnostivat leiriläisiä eniten. Töistä äänestettiin ja kolmelle parhaalle työlle annettiin palkinto. Päivällisen jälkeen äänestettiin ja jännitettiin kenestä tulee tämän vuoden leirityttö ja leiripoika. Leiritytöksi äänestettiin Janica Pajunen, Joensuusta ja leiripojaksi Jani Härmä, Nummelasta. Kunniakirjojen lisäksi leirityttö sai palkinnoksi kuksan ja leiripoika puukon. Kuusamon Prisma oli lahjoittanut nämä, palkinnot.

Valmistuspäivän ohjelmassa oli vielä Lappiin sopiva suopungin heitto-kisa, huoneiden siivous, uiminen ja saunominen, leirikuoron lauluharjoitukset, iltapala ja lauluilta.

Oli aika mennä nukkumaan siunatun päivän päätteeksi. Kiitos Herra kaikesta mitä olet meille antanut ja meidän puolestamme tehnyt! Olet minulle rakas, koska rakastat minua! Näin oli kirjoittanut joku leiriläinen rakkauskirjeeseen, jonka poimin talteen. Voimme varmasti kaikki yhtyä tähän lämpöiseen ajatukseen! Hyvää yötä!