Valvotut yöt alkoivat aamulla painaa silmäluomia yhä raskaammin kiinni. Lepopäivän aamuhartauteen, lippukentälle, oli kokoontunut vain kourallinen leiriläisiä. "Tulkaa minun tyköni" oli leirin juhlapäivän teema. Omer -kulhossa oli tarjolla taivaan mannaa. Kauniit laulut, sana ja rukous olivat tuota mannaa, joka maistui, hunajalta.
Aamiaisen jälkeen valmistauduttiin leirin toiseen nuorisojumalanpalvelukseen. En tiedä oliko kukaan lukenut ohjelmassa mainitun psalmin 32, jonka tarkoituksena oli valmistaa sydämiä Herran pyhälle ehtoolliselle. Jumalanpalveluksen ohjelmassa oli tuttuun tapaan sanantutkistelu, lähetyskertomus, saarna, laulua ja rukousta. Leirikuoro oli harjoitellut kaksi laulua. Nuorten laulu on aina virkistävää. Niin oli nytkin. Ennen ehtoollista suoritettiin toinen toisillemme jalkojen pesu saunarannassa. Pojat ja tytöt suorittivat palveluksen toisilleen omana ryhmänään. Minun parinani oli Valtteri. Rukoilimme toistemme puolesta ja pesimme toistemme jalat samalla tavalla kuin Jeesuskin teki opetuslapsilleen. Toimituksen jälkeen totesimme molemmat, että sydämessä tuntui hyvältä. Oli puhdas olo! Synnin pöly oli pesty pois. Jeesus kehottaa meitä palvelemaan toinen toisiamme näin, aina siihen asti, kun hän tulee, takaisin.
Jalkainpesun jälkeen nautimme siunatun leivän ja maljan viinirypälemehua, Jeesuksen ruumiin ja hänen verensä esikuvan. Herran pyhä ehtoollinen on tärkeä hetki. Siinä pelastuksen lahja on käsin koskettavalla tavalla läsnä uskossa vastaanotettavaksi. Jeesuksen kärsimyksen malja on tullut meille siunauksen maljaksi. Jeesuksen kärsimyksen, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta meille on avattu ovi iankaikkiseen elämään, iloon ja rauhaan. Sovituksen paikka on kaikkein tärkein paikka, jonka voimme elämässämme löytää. Jeesuksen ylimmäispapillinen tehtävä taivaassa on meille kaikille lohdullinen asia. Tarvitsemme Hänen armoaan ja ansioitaan hetkestä hetkeen. Jokaisen ehtoollisen yhteydessä saamme kuulla myös Jeesuksen lupauksen Hänen takaisintulostaan. "Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."
Jumalanpalveluksen jälkeen söimme juhlalounaan. Iltapäivällä klo 14.30 vietimme kastejuhlaa. Kuusi poikaa: Asser, Timi, Kaapro, Mikael, Joel ja Juha seisoivat valkoisissa kastepuvuissaan ja kauniit punaiset ruusut käsissään, Ajakka-järven rannalla. He tunnustivat uskonsa Kristukseen ja halusivat antaa Hänelle elämänsä ja seurata Häntä Hänen voimassaan, uskollisina Jumalan sanan viitoittamalla taivastiellä. Poikien astuessa veteen saattajien avustamina ja rannalla seisovien laulaessa kauniita hengellisiä lauluja, näky oli ikimuistoinen meille kaikille. Taivas yhtyi iloomme ja Pyhän Hengen siunaukset laskeutuivat yllemme. Rannalla seisovien joukossa oli ainakin neljä nuorta, jotka ilmaisivat halunsa tulla kasteelle myöhemmin. Rukoilimme heidän puolestaan, että heidän päätöksensä toteutuisivat mahdollisimman pian, koska aikaa on vähän. Kastetuilla pojilla ei ollut kiire pukeutumaan. He kerääntyivät vielä rannalle siten, että veden kalvosta heijastui valkopukuisten joukko ja heille rukoiltiin erikoisella tavalla Pyhän Hengen lahjaa, joka on luvattu antaa kasteen yhteydessä. Kasteen merkitys on syvällinen asia. Vanha elämä haudataan ja uusi nousee tilalle. Kasteensa jälkeen pojat eivät olleet "parempia" poikia, vaan kokonaan uusia luomuksia. Vedestä ja Hengestä syntyminen on välttämätöntä päästäksemme Jumalan valtakuntaan. Monet ottivat kuvia ja ikuistivat siunatun hetken digikuviksi. Nuoret ystävät halusivat edelleen laulaa, rohkaistakseen kastettuja, ja osoittaakseen näin kiitollisuuttaan ja iloaan Jumalalle.
Kastejuhlan jälkeen kokoonnuimme saliin, esittelimme kastetut lähemmin, annoimme heille kastetodistukset, muistojakeen (Ilm. 3:5,8,10-12), kerroimme mihin paikallisseurakuntiin pojat tulisivat liittymään, ja rukoilimme heidän puolestaan.
Ennen päivällistä otimme virallisen leirikuvan. Päivällisen jälkeen oli kauan odotettu todistusten - ja palkintojen jako. Palkintopöytä oli runsas, joka tyhjeni illan aikana aivan tyhjäksi. Kaikille riitti jotain mukavaa! Kuusamon liikkeet olivat lahjoittaneet suurimman osan palkinnoista, kuten aikaisempinakin vuosina. Kiitos kaikille lahjoittajille erittäin, paljon. Saitte nuorten sydämet iloisiksi, ne suorastaan hehkuivat innosta. Minäkin sain yhden palkinnon, melko ison vaalean savilinnun, joka on nyt suihkulähteen kivetyksellä puutarhassani. Tämä lintu muistuttaa nuorista, joista Taivaan Isä pitää hyvää huolta ja jotka toivon mukaan palaavat etelästä Kuusamoon, kun uusi kesä koittaa!
Myöhään illalla oli lettukestit leiritilan pihaan rakennetussa upeassa laavussa. Risto on ahkera ja taitava rakentaja. Ajakka on muuttunut valtavasti edukseen. Olen järjestänyt tässä samassa paikassa leirin aikaisemminkin. Talo oli silloin ollut lähes käyttämättömänä. Ennen kuin tulimme taloon, järjestimme seurakunnan kanssa siivoustalkoot. Talkoissa meni monta päivää tai oikeastaan viikkoja, vaikka meitä työmiehiä olikin aika monta. Tällä kerralla talo oli erittäin siistissä kunnossa. Kaikki paikat olivat, tip top.
Viimeisenä iltana nuoret eivät malta millään mennä nukkumaan. Kavereiden kanssa on niin mukava olla ja jutella. Jotkut lähtivät yökalaan, toiset saunoivat pitkään yöhön saakka ja hyppivät riemuissaan veteen. Kiitos Asserin äidille, joka jaksoi valvoa ja pitää nuorista huolta.
Kun tepastelin leirin pihamaalla, tunsin sydämessäni suurta iloa ja kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Kaikki oli mennyt hyvin. Varjelus oli ollut mukana. Lettuja paistaessaan, Katja sanoi minulle, että katso ylös taivaalle. Taivaalla oli huikaiseva näky, kirkas, täydellinen sateenkaari. Iloni kasvoi kasvamistaan. En voinut olla enää hiljaa. Kieleni kirposi ylistämään ja kiittämään Jumalaa kaikesta. Muistin kaaren pilvissä kun aloitimme leirin ja leirin päättyessä kaari oli vielä täydellisempi. "Minä siunaan sinua" oli mottotekstinä valkokankaalla upean vesiputouksen kera leirillämme. Tämä oli sama kuva, joka juhlisti PSL:n kesäjuhlia Kuusamon lukiolla 5.-6.6.09. Näytin silloin vaikuttavan kuvaesityksen edellisiltä leireiltä. Uskon, että tämän kesän leiriltä saamme vielä katsella entistä upeampia kuvia. Kuusamo on luontokuvaajan "paratiisi". Sateenkaari taivaalla on kuin kaarisilta kadotetusta paratiisista tulevaan paratiisiin, jonne olemme matkalla. Jeesus olet ihmeellinen! Rakastan sinua!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti